Alppilan kohuvideon transkriptio ja muuta relevanttia

Kerään tähän kirjoitukseen joitakin lähinnä lakikielellisesti mielenkiintoisia asioita liittyen Alppilan yläasteen opettajan Antti Korhosen erottamiseen.

Alla oleva transkriptio perustuu Ilta-Sanomien sivuilla olevaan videoon sekä tähän. (Korjailen epätarkkuuksia joutessani.)

A = "oppilas A"
K = Korhonen
N = naisopettaja, entinen erityisluokan opettaja, joka tuntee oppilas A:n

((Video alkaa: N seisoo vasemmalla, A keskellä, K kädet lanteilla oikealla.))
K: (mee ulos)
A: tai mitä?
N: kato (.) jos sä oot fiksu nii sä meet ihan vaa ulos (.) ((taputtaa oikealla kädellään A:ta oikealle olalle etupuolelta)) ole hyvä (                        )
K: mene ulos
A: aikuinen mies käy niinku
K: mene ulos
A: viistoistvuotiaan jätkän päälle
K: mene ulos
A: pidäksäs ittees viel kovana käytsä tuol opettajienki huoneessa vähä niinku lesoilemassa (   )
((K työntää A:n ulos ovesta))
A: KATO NYT (.) IHMISET (.) kato ny (.) ihmiset vittu (.) jumalauta (.) vittu mä mee heti (         )
((Video päättyy))

Ote uuden väliaikaisen rehtorin päätöksestä, joka on nähtävissä Iltalehden sivuilla:

Va. rehtori toteaa, että 25.3.2013 koulun ruokalassa tapahtui mm. seuraavaa:
Ruokailun alettua opettaja Korhonen oli mennyt pyytämään ruokapöydässä istuvaa oppilasta B ottamaan hupun pois päästä. Korhonen oli epäasiallisesti sanonut heittävänsä huppupäässä istuvan oppilaan ulos ruokalasta, jos tämä ei ota huppua pois. Kyseinen oppilas oli poistunut ruokalasta. Tilannetta oli seurannut oppilas A ja tilanne johti väittelyyn opettaja Korhosen ja oppilas A:n välillä. Korhonen oli käynyt kiinni oppilaaseen A saadakseen tämän ulos ruokalasta. Tilanne jatkui vielä ruokalan ovien edessä. Korhonen työnsi oppilas A:n voimalla ulos kohti portaikkoa (tekoa kuvattu liitteessä 1).

[...]

Va. rehtori toteaa, että opettajan menettely hänen poistaessaan oppilaan ruokalasta ei ole ollut puolustettavaa eikä asianmukaista. Asiassa saadun selvityksen perusteella, tilanteen uhkaavuus ja kokonaisarviointi huomioon ottaen, opettaja ei ole toiminut perusopetuslain mukaisesti, vaan hän on toiminut perusopetuslain vastaisesti vaarantamalla oppilaan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Opettaja on työntämällä oppilaan voimalla kohti portaikkoa aiheuttanut vakavan vaaran oppilaan terveydelle sekä fyysiselle että psyykkiselle turvallisuudelle. Koska opettaja työskentelee alaikäisten parissa, työnantajan on voitava luottaa siihen, että opettajan toiminta täyttää lain vaatimukset. Tapauksen jälkeenkään opettaja ei ole ymmärtänyt tekonsa moitittavuutta.

[...]

Opettajankoulutuksen saaneena ja vuosien ajan lasten ja nuorten parissa työskennelleenä opettajan olisi tullut ymmärtää, että ko. tilanteessa oppilaaseen kiinnikäyminen on erittäin vakavaa virkavelvollisuuksien rikkomista sekä virkavelvollisuuksien vastaista menettelyä, eikä työnantajalta voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista. Kokonaisarvion perusteella työnantaja pitää opettajan toimintaa törkeänä.

(Lihavoinnit minun. Tekoa kuvaava "liite 1" olisi tietenkin mielenkiintoinen luettava.)

Sana epäasiallisesti tuskin viittaa tapaan, jolla Korhonen oli ilmoittanut heittävänsä oppilaan B ulos ruokalasta, vaan itse sanamuotoon, joka on ilmeisesti sisältänyt ilmaisun heittää ulos. Jos Korhonen on valvonut koulun järjestyssääntöjen noudattamista osana kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden lakisääteistä edistämistä, eikä oppilas B ole totellut käskyä ottaa huppua pois, voitaneen pitää tarkoituksenmukaisena, että Korhonen on varoittanut oppilas B:tä mahdollisuudesta joutua voimakeinojen kohteeksi, kuten poliisikin tekee. (Ilmaisu heittää ulos on tässä yhteydessä melko normaalia puhekieltä eikä uhkaus siitä, että kohdehenkilö konkreettisesti nostetaan ilmaan ja viskataan hengenvaarallisesti ulos ovesta: ilmaisulla viitataan nähdäkseni tavanomaisessa kielenkäytössä sekä käskyihin poistua että varsinaisiin voimakeinoihin.)

Kuten yllä olevassa otteessa viitataan, perusopetuslain 7 luvun 29 §:n mukaan "opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön". Saman lain ja luvun 35 §:n mukaan "oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti". Edelleen 36 §:n 2 momentin mukaan "opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta". Tähän viitaten 36 b §:n mukaan "opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä," ja "[j]os poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen." Ruokailua, joka on järjestettävä oppivelvollisille ohjatusti, voitaneen pitää "opetustilana" tai muuna "koulun tilaisuutena".

(Sivuhuomio: Oppilas A on ilmeisesti 15-vuotias. Toisin kuin nuorempi lapsi, 15-vuotias katsotaan kykeneväksi syyllistymään rikoksiin, ja siksi rikoslaissa rikosoikeudellisen vastuun ikäraja onkin 15.)

Oppilas A ei videolla tottele poistumismääräystä, joka toistetaan useita kertoja, eikä myöskään kevyttä ohjaamista kädellä ja vetoamista järkeen. Lopuksi Korhonen työntää oppilaan ovesta ulos.

(Ylen videolla sanotaan, että opetusvirasto "katsoi [Korhosen] turvautuneen voimakeinoihin". Voimakeinoihin turvautumista ei kai kukaan kiistä.)

Voimakeinoista eräänä vastuuvapausperusteena säädetään rikoslaissa seuraavaa: "Voimakeinoja käytettäessä saa turvautua vain sellaisiin tehtävän suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, joita on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin." Jos voimakeinojen käytössä ylitetään edellä säädetyt rajat, kuten va. rehtori antaa selvästi ymmärtää tapahtuneen, on kyse virkavelvollisuuden rikkomisen lisäksi pahoinpitelystä: "[j]oka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi". (Törkeä pahoinpitely edellyttäisi teon kokonaisarvioidun törkeyden lisäksi, että "aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila" tai että "rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla" tai että "käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä".) Pahoinpitely (ja lieväkin pahoinpitely, jos se kohdistuu alle kahdeksantoistavuotiaaseen) on virallisen syytteen alainen rikos.

Todettakoon vielä lopuksi, että pakkokeinolain nojalla kuka tahansa Korhosen väitetyn rikoksen verekseltään todennut olisi voinut ottaa hänet kiinni tarvittavia voimakeinoja käyttäen ja luovuttaa poliisimiehelle.