torstai 18. huhtikuuta 2013

Helsingin latinankielisiä piirtokirjoituksia

Käsittelen tässä kirjoituksessa muutamia Helsingin huomattavia latinankielisiä piirtokirjoituksia, joihin voi törmätä kulkemalla lenkin Kauppatorilta Snellmanninkatua pitkin Siltavuorenpenkereelle, takaisin Rauhankadun kautta Unioninkadulle ja edelleen Aleksanterinkatua pitkin Kolmen sepän aukiolle, kuten tänään itse tein. Sijainteihin liittyvät linkit vievät Google Mapsin streetview-näkymään kustakin paikasta.

Κauppatorilla sijaitsee Keisarinnan kivi, joka on Helsingin vanhin julkinen muistomerkki. Kivi pystytettiin 1835 sille paikalle, jossa Nikolai I ja hänen puolisonsa Aleksandra astuivat maihin heidän saapuessaan Helsinkiin höyrylaivalla 1833. Obeliskin huipulla on maapallon päällä seisova kaksipäinen kotka, jonka rinnassa on Suomen vaakuna. Jalustassa on merenpuoleisella sivulla sanavalinnoiltaan mielenkiintoinen teksti:
IMPERATRICI
ALEXANDRAE
METROPOLIN FINLANDIAE
primum adventanti
die xxix Majj
x Junii
MDCCCXXXIII
Τoisella puolella on sama teksti suomeksi: 'Keisarinna Alexandralle | Suomen pää_kaupungisssa | ensikerran käyneelle | xxix. p: Touko_ | x. p: kesä_ kuussa | MDCCCXXXIII'. Sana metropolis 'pääkaupunki' on taivutettu akkusatiivissa kreikan kielen mukaan (μητρόπολιν). Kreikan kielessä μητρόπολις merkitsee 'pääkaupunkia' tai 'emäkaupunkia' suhteessa siirtokuntiin.

Nikolai I oli tunnettu tiukkana sotilaallisten muotojen seuraajana. Helsinkiin saapumistaan seuraavana päivänä hän järjesti paraatin, jossa Suomen kaartin pataljoona tuotti esiintymisellään hänelle pettymyksen. (Torsten Ekman: Suomen Kaarti 1812-1905, 128-129.) Ehkäpä juuri Nikolai I:n ankaruus oli syynä siihen, että kerätyillä rahoilla pystytetty muistomerkki on osoitettu juuri hänen puolisolleen. Samoin Nikolai II:n vuonna 1899 antaman helmikuun manifestin julkistamisen jälkeen suomalaiset osoittivat mieltään juhlimalla näyttävästi hänen isoisänsä Aleksanteri II:n kuolinpäivää.

Eräänlaista uhmaa osoittanee myös Gustaf Nyströmin suunnitteleman Säätytalon päätykolmiossa oleva Emil Wikströmin laatima veistos. Veistoksen ryhmät kuvaavat työn ja taistelun lisäksi Porvoon valtiopäiviä vuonna 1809, jolloin Aleksanteri I vahvisti Suomen aseman autonomisena suuriruhtinaskuntana. Veistoksessa on tekstit:
LEX
1734
1772

LEGES ET INSTITUTA FENNIAE SOLENNITER CONFIRMATÆ
'Laki 1734, 1772', 'Suomen lait ja laitokset juhlallisesti vahvistettu' tai pedantisti tulkittuna oikeastaan 'juhlallisesti vahvistetun Suomen lait ja laitokset', koska leges (fem.) ja istituta (n.) yhdessä vaatisivat partisiipin olevan muodossa confirmata (n.) eikä confirmatae (fem.). Toisin kuin edellisessä, tässä käytetään Suomesta sanaa Fennia. Vuoden 1734 laki viittaa Ruotsissa tehtyyn lakiuudistukseen, jonka katsottiin Porvoon valtiopäivillä olevan edelleen voimassa Suomen suuriruhtinaskunnassa. (Suomen tasavallan ajantasaisessa lainsäädännössä on itse asiassa edelleen jäänteitä alkuperäisistä yhdeksästä kaaresta.) Vuosi 1772 viittaa puolestaan Ruotsin itsevaltaiseen hallitusmuotoon, joka oli voimassa Ruotsissa vuoteen 1809 mutta Suomessa aina vuoteen 1919 eli itsenäisen Suomen ensimmäiseen perustuslakiin asti.  Säätytalo otettiin käyttöön 1891, mutta veistos valmistui ateljeen tulipalon vuoksi vasta 1903. Suomen autonomiseen asemaan vahvasti viittaavan veistoksen julkistaminen tapahtui ilman erityisempiä juhlallisuuksia ensimmäisen venäläistämis- eli sortokauden aikana, vieläpä samana vuonna, jona kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov sai diktaattorin valtaoikeudet.

Siltavuorenpenkereellä Kruununhaassa olivat ennen Helsingin yliopiston anatomian ja fysiologian laitokset. Nykyään Minerva-nimisen rakennuksen punatiilifasadissa on edelleen hieman harhaanjohtava teksti:
INSTITUTUM PHYSIOLOGICUM
'Fysiologian laitos'. Oikealla sijaitsevan Ateena-rakennuksen eteishallin kattomaalausta kiertää seuraava teksti:
DIES XV MENSIS NOVEMBRIS A⸱D⸱ MDCCLXIII
DIES XV MENSIS NOVEMBRIS A⸱D⸱ MCMXXVIII
'Marraskuun 15. päivä vuonna 1743, marraskuun 15. päivä vuonna 1928.' Ensimmäinen päivämäärä viitannee suomalaisen lääketieteen alkuun, jälkimmäinen puolestaan rakennuksen käyttöönottoon.

Toisessa kerroksessa sijaitsevan entisen ruumiinavaussalin oven yläpuolelle on maalattu seuraava heksametrimittainen kirjoitus:
HIC LOCVS EST
VBI MORS GAVDET
SVCCVRRERE VITAE
'Tämä on paikka, jossa kuolema iloitsee auttaessaan elämää.' Nykyään oven oikealla puolella on suomenkielinen, luultavasti kuumennettuja muovi- ja pigmenttihiukkasia paperiin imeyttämällä tehty kirjoitus: LIIKUNTASALI.

Rauhankadulla, Säätytaloa vastapäätä olevan Suomen pankin pohjoispuolella on (jälleen) Gustaf Nyströmin suunnittelema ja vuonna 1890 käyttöön otettu Kansallisarkisto (entinen Valtionarkisto), jonka lähietäisyydeltä näkymättömässä friisissä on arkiston nimi latinaksi:
ARCHIVVM FINLANDIAE PVBLICVM
Kirjaimellisesti 'Suomen julkinen arkisto.' Tässä yhteydessä käytetään siis jälleen sanaa Finlandia.

(Unioninkadulla sijaitsevan Pyhän kolminaisuuden kirkon oven yläpuolella olevan ikonin alla lukee ΑΓΙΑ ΤΡΙΑΔΑ 'pyhä kolminaisuus', mutta se on kreikkaa. Kirkossa pidetään jumalanpalveluksia kirkkoslaavin kielellä säännöllisesti neljänä päivänä viikossa.)


Kansalliskirjaston puoliympyränmuotoisen takaosan Rotundan ulkoseinässä on kunkin pilarin yläosassa kutakin tieteenalaa kuvaava naishahmo, joiden alla on kyseisen tieteenalan tunnus ja nimi latinaksi. Nimet ovat vasemmalta oikealle:
HIST(ORIA) NATUR(ALIS)
PHYSICA
ASTRONOMIA
THEOLOGIA
MEDICINA
ARS
PHILOSOPHIA
IURISPRUD(ENTIA)
HISTORIA
'Luonnonhistoria, fysiikka, tähtitiede, teologia, lääketiede, taide, filosofia, oikeustiede, historia.' Kun Turun akatemia siirrettiin Helsinkiin vuonna 1828, toimi Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi nimetty yliopisto kirjastonsa tavoin väliaikaistiloissa, kunnes yliopiston päärakennus valmistui 1832 ja kirjasto 1845. Kirjastorakennuksen laajennusosa Rotunda valmistui vuonna 1906. Rotundan piirsi Gustaf Nyström ja veistokset laati kuvanveistäjä Walter Runeberg.

Lisäksi kirjaston eteläpuoliselle terassille on loppusijoitettu Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri I:n roomalaishenkinen rintakuva, jonka jalustassa on teksti:
ALEXANDER I.
PATRIAE
ET
ACADEMIAE PATER
MDCCCXV
EFFIGIEM MUSAE SERVANT
IT FAMA PER ORBEM
'Aleksanteri I, isänmaan ja akatemian isä, 1815. Muusat säilyttävät muotokuvaa, maine kiirii läpi maailman.' Alunperin Turun akatemian Ivan Martosilta tilaama veistos siirrettiin 1832 Helsinkiin yliopiston juhlasaliin, josta se siirrettiin sata vuotta myöhemmin konsistorin saliin, 1944 vuorostaan Kansallismuseon pihaan ja lopulta 1957 nykyiselle paikalleen. Jalustan heksametrimittaisen tekstin laati professori Johan Fredrik Wallenius.

Tuomiokirkon eli entisen Nikolainkirkon tai Suurkirkon keskustornin kirkonkellojen latinankieliset kirjoitukset löytyvät Reijo Pitkärannan teoksesta Suomen kirkkojen latina, s. 54-55.

Aleksanterinkadun länsipäässä sijaitsee Felix Nylundin suunnittelema Kolme seppää -veistos. Veistoksen jalustaa kiertää seuraava teksti:
MONUMENTUM⸱PONENDUM⸱CURAVIT⸱LEGATUM ⸱J. TALLBERGIANUM⸱PRO HELSINGFORS A.D. MCMXXXII.
'Muistomerkin pystyttämisen hoiti J. Tallbergin testamentin mukaan Pro Helsingfors vuonna 1932.' Pro Helsingfors -säätiö tilasi patsaan ja lahjoitti sen Helsingin kaupungille. Jalustassa olevan vauriot ovat peräisin Helsingin suurpommituksista helmikuussa 1944.

Kolmen sepän aukiolla on Hampus Dalströmin suunnittelema Vanha ylioppilastalo, joka valmistui 1870 ja jonka friisin laati Walter Runeberg. Rakennuksen kolmella eri sivulla on seuraavat tekstit:
PRIMITIAE
A. MDCCCLVIII

SPEI SVAE PATRIA DEDIT

AEDES DICATAE
A. MDCCCLXX
'Ensimmäinen sato vuonna 1858', 'Toivolleen isänmaa antoi', 'Rakennus vihitty käyttöön vuonna 1870'. Ylioppilaat hankkivat vuonna 1858 ylioppilastaloa varten nykyisen Kansallisarkiston tontin, mutta saivat vaihdettua sen senaatilta nykyiseen tonttiin vuonna 1867. Vuosilukujen edellä oleva muita kirjaimia pienempi A on lähes huomaamaton. Aedes on monikkomuoto (dicatae), joka viittaa kuitenkin vain yhteen rakennukseen.

1 kommentti:

  1. Laajennan päivämäärän 15.11.1743 selitystä heti, kun tietyt yksityiskohdat selkenevät.

    VastaaPoista