maanantai 1. huhtikuuta 2013

Matkaohjeita Suomen suuriruhtinaanmaahan, osa 2

Kuten luvattua, käsittelen tässä teoksen Handbook for Travellers in Russia, Poland and Finland suomen kielen sanasto- ja fraasisanakirjaosuutta.

Sanasto sisältää n. 800 englanninkielistä hakusanaa. Suurin osa on, kuten odottaa saattaa, substantiiveja ja verbejä, mutta lukuisat kieliopilliset sanat mahdollistavat ainakin periaatteessa kokonaisten virkkeiden muodostamisen.


Hankalimmin sovellettavia käytännössä lienevät englannin prepositioille annetut sijapäätevastineet:

From (suffix; ex. gr.) sta.
In (suffix.) ssa.
Of (suffix) n (gen.)
(about) (suffix) sta
To (suffix.) -hin, or lle
Näitä päätteitä sanastosta löytyviin substantiiveihin yhdistettäessä laajasti käsitelty vokaaliharmonia (ks. edellinen osa) lienee ongelmista vähäisin. Muutamille muille prepositioille annetut post- ja prepositiovastineet osuvat todennäköisesti helpommin suunnilleen oikeaan, vaikka mitään mainintaa niiden vaatimasta genetiivistä ei annetakaan:
With Kanssa (postpos.).
Within Sisässä, Seassa (postp.)
Without Ulkopuolella, Paitsi.
Pronominien kohdalla on horjuvuutta yksityiskohdissa: us erotellaan datiivissa (meille) ja akkusatiivissa (meidät), mutta sanan me ainoa vastine on minulle. Kaikki persoonapronominit esiintyvät tietysti nominatiivissa ja genetiivissä, mutta toisessa persoonassa erotetaan yksikkö ja monikko jostain syystä vain genetiivissä:
Your Teidän.
--- (thine) Sinun.
Voisi ajatella, että ulkomaalaisen vierailijan on helpompi teititellä varmuuden vuoksi kaikkia, mikä selittäisi sanan te ainoana sanalle you annettuna vastineena, mutta miksi tehdä ero omistusmuodossa?

En käy sen tarkemmin läpi sanaston jokaista yksityiskohtaa. Nykysuomesta poikkeavina muotoina mainittakoon kammarpiika, sisäpiika 'huonepalvelija', lähettiläskunta 'suurlähetystö', munaskuu 'munuainen', ja punainen viini. Sanastossa on myös lainasanoja, joista osa on edelleen käytössä puhekielessä, sekä muita nykyään murteellisiksi katsottavia tai muuten mielenkiintoisia suomen kielen sanoja (tässä laiskuuteni vuoksi englanninkielisten hakusanojen mukaisessa järjestyksessä): ehtoopuoli, kapsäkki, rätinki, huopatäkki, loota, murkina, suurus, kuula 'luoti', ränget 'länget', piisata, tuhma 'tyhmä', repo, hiuskähertäjä 'kampaaja', verosta 'sijasta', suutelo, kyökki, pesuakka, verimato, imiäinen 'iilimato', matrassi, munakaakku 'omeletti', lyijyspännä, talkrikki, portsooni, natsäkki 'matkalaukku', kirjemerkki, piletti, reisaavainen 'matkustaja'.


Suomalaisista erikoisuuksista sauna on listattu sanan bath house kohdalla. Vesiklosettia etsivä turisti on saattanut pettyä karvaasti todettuaan sanan water closet suomalaisten vastineiden huussi ja makki todellisen merkityksen. Perunoiden ja päärynöiden sekaannuksesta kertoo se, että potato on sanaston mukaan potaatti ja pear puolestaan peruna. Tämä juontaa juurensa siitä, että perunoita kutsuttiin aluksi päärynöiksi samalla logiikalla kuin toiset kutsuvat niitä omenoiksi (esim. ransk. pomme de terre, saks. Erdapfel); peruna ja päärynä ovat itse asiassa pohjimmiltaan sama sana.


Fraasisanakirja ("dialogues - kanssa-puheita") sisältää toista sataa lyhyttä lausetta, joiden avulla avulla voi mm. toivottaa hyvää yötä ja huomenta, ilmoittaa kansalaisuutensa ja kellonajan, pyytää lusikkaa sekä antaa käskyjä isvossikalle. Turistin ei kannata tietenkään suostua maksamaan mitä tahansa hintoja:

What is there to pay? Mitä olen velkaa?
Bring the bill. Tuo rätinki.
The bill is too heavy. Rätinki on kovin suuri.
It must be reduced. Se pitää vähennettämän. (436)
Opas ei valitettavasti kerro, miten toimia, jos laskun suuruudesta syntyy rajumpaa erimielisyyttä. Jonkinlaisen tippi- ja tinkimiskulttuurin olemassaolosta kertovat seuraavat fraasit:
Drink money. Juoma-rahaa.
Tea money. Juoma-rahaa.
I will give you drink money. Minä annan juomarahaa.
I will not give you drink money. En anna juomarahaa.
What is your charge? (To a drojky or sledge driver.) Mistä hinnasta ajat?
No, I shall only give 50 p. En anna kuin viisikymmentä penniä. (436)
Toisaalla mainitaan, että koska matkustaminen on Suomessa niin halpaa, että ajuri tyytyy 25 penniin yhdeltä asemaväliltä (n. 15 km), voi kuskeille maksaa myös 50 penniä, mitä pidetään hyvin avokätisenä. Yllä oleva lause on siis ilmeisesti soveltunut hyvin ehkäisemään ahneiden drožkikuskien yrityksiä kiskoa ulkomaalaisilta matkustajilta enempää kuin on kohtuullista. Halutessaan hollikyydin matkamiehen tulee "call lustily for horses (in Swedish, hästar, and in Finnish hevoset), adding as many words signifying 'make haste,' as he can - thus, strax, genast, and skynda in Swedish (or sukkelaan, pian in Finnish)". Koska sanastossa sanan immediately vastineeksi on annettu kohta, on mahdollisuuksien rajoissa, että matkustajan ja hollimiesten välillä on sattunut väärinkäsityksiä kiirehtimisen suhteen, siis mikäli sana on jo tuolloin kärsinyt nykyisestä monimerkityksellisyydestään.

Kestikievarit ovat oppaan mukaan yleensä siistejä, mutta ei silti haittaa osata kysyä vaikkapa seuraavia asioita:

Are the sheets dry? Ovatko lakanat kuivat?
Is the bed clean? Onko vuode siisti?
Which is the best hotel? Mikä on paras hotelli?
Edellä käsiteltyä yleissanastoa ja fraasisanakirjaa täydentävät kuukaudet, viikonpäivät, lukusanat sekä mitta- ja rahayksiköt omina listoinaan.

Palatessani aiheeseen seuraavan kerran käsittelen suomalaisen kirjallisuuden surkeaa tilaa 1800-luvun lopulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti