Suomenlinnan ruotsinkielisiä piirtokirjoituksia

Helsingin edustalla sijaitsee Suomenlinna, alkuperäiseltä nimeltään Sveaborg eli Viapori, myös "Pohjolan Gibraltariksi" kutsuttu linnoitus. Linnoitustyöt aloitettiin Augustin Ehrensvärdin johdolla 1748 Ruotsin menetettyä Hattujen sodan seurauksena huomattavan osan rajalinnoitteistaan Venäjälle. Venäjän vaikutusvallan leviämistestä huolestunut Ranska tuki Ruotsia linnoitushankkeissa. Myöhemmin Napoleon teki sovinnon Venäjän keisarin Aleksanteri I:n kanssa, minkä seurauksena tämä osallistui tukemaan Englannin kauppasaartoa julistamalla sodan kauppasaarrosta kieltäytynyttä Ruotsia vastaan. Viapori antautui Venäläisille vuonna 1808, minkä jälkeen Suomesta tuli Venäjän keisarin alainen autonominen suuriruhtinaskunta. Myöhemmin Krimin sodan yhteydessä ottomaaneja tukemaan liittoutuneet englantilaiset ja ranskalaiset pommittivat Oolannin ohella myös Viaporia. Venäjän vallankumousta seuranneen Suomen itsenäistymisen jälkeen Viapori nimettiin vuonna 1918 Suomenlinnaksi. Suomenlinna oli sotilaskäytössä vuoteen 1973 asti, jolloin linnoituksen muodostavat saaret lukuun ottamatta Pikku Mustasaarta siirtyivät siviilihallintoon. Pikku Mustasaaressa toimii edelleen Merisotakoulu, jossa koulutetaan merikadetteja ja merivoimien reserviupseereita.

Käsittelen tässä ja myöhemmissä kirjoituksissa Suomenlinnassa näkemiäni eri-ikäisiä ruotsinkielisiä piirtokirjoituksia aloittaen Kustaanmiekasta eli entisestä Susiluodosta. Rakennusten numerot löytyvät tästä kartasta. Bastionien eponyymitiedot ovat peräisin Sophie Litoniuksen gradusta Vänner, kolleger och gynnare: namngivningen av de finska fästningsverken under Augustin Ehrensvärds tid (2010).

Bastioni Carpelanin (A5a) seinässä on laatta, johon on kirjoitettu bastionin nimi:

Bastion
Carplan. [sic]

'Bastioni Carpelan.' Bastioni on nimetty Wilhelm Carpelanin (1700-1788) mukaan. Carpelanin ja Gyllenborgin (Gustaf Samuel Gyllenborg, 1695-1756) yhdistävässä kurtiinissa (A5b) Ehrensvärd kiittää upseeritovereitansa:

Denne Sten Reses
Mine Stallbröder
Tillwärdigt Minne hwilkas
wett Flit och Enighet hulpit
mig Skynda denne Bygnad.
August Ehrensvärd.

'Tämä kivi pystytetään tovereitteni arvoiseksi muistoksi, joiden järki, ahkeruus ja yhtenäisyys auttoi minua kiiruhtamaan tätä rakennusta. Augustin Ehrensvärd.' Nykyruotsissa verbi hjälpa taipuu heikosti (preteriti hjälpte, supiini hjälpt), mutta alkujaan se oli vahva (halp, hulpit) kuten nykysaksassakin. Sisäpuolelle johtavan käytävän yläpuolella lukee:

Biorneborgs
och
Tavastehus Regementers
Styrcka Flit och Enighet har Up-
rest sitt Fadernesland denna Säc-
kerhet och sin Flit detta Ehreminne.

'Porin ja Hämeenlinnan rykmenttien voima, ahkeruus ja yhtenäisyys on pystyttänyt isänmaalleen tämän varmistuksen ja ahkeruudelleen tämän muistomerkin.' Edelliseen verrattuna on huomattava, että johtajat ovat "järkeviä, ahkeria ja yhtenäisiä", mutta itse työn tekevät sotilaat puolestaan "vahvoja, ahkeria ja yhtenäisiä". Suomen sotalaitos muodostui 1700-luvulla seitsemästä jalkaväkirykmentistä ja kolmesta ratsuväkirykmentistä, joiden väenottoalueet noudattelivat maakunta- ja läänijakoa. Turun ja Hämeen jalkaväkirykmenttien vahvuudet olivat 1025 miestä kummallakin. Joukko-osastot komennettiin vuorotellen Viaporin rakennustöihin. Vastaava rakentajien muistolaatta on myös Kustaanmiekan rantavarustuksen (A13) seinässä:

Auringon suotuisan aseman vuoksi kuvassakin melko helposti luettava teksti on:

Lif och Borgo Com=er
af Nylands Regimen=te
till Foth
hafva med en Otrolig Flit

Bygt detta Gallerie Åhr 17[5.]

'Henki- ja Porvoo-komppaniat Uudenmaan jalkaväkirykmentistä ovat uskomattomalla ahkeruudella rakentaneet tämän gallerian vuonna 175-.' Rakennusvuosi lienee jotain 1750-1753 väliltä. Uudenmaan jalkaväkirykmentin väenottoalue oli Uudenmaan lääni tai oikeastaan Uudenmaan ja Hämeen läänin eteläinen osa eli Uudenmaan maakunta. Henkikomppanian ja Porvoon komppanian väenottoalueet kattoivat suunnilleen entisen Itä-Uusimaan (ks. kartta teoksessa Suomalaisen sotilaan historia, s. 105).

Bastioni Langtingshausenin (A7b) seinämään on kirjoitettu bastionin nimi:

Bastion
Lantingshausen

'Bastioni Lantingshausen.' Bastioni lienee nimetty Jacob Albrecht von Lantingshausenin (1699–1769) mukaan.

Lisäys: Tenalji Kyhlenbeckin seinässä olevan laatan teksti löytyy täältä.

Kuninkaanportin (A12) molemmilla puolilla ovat Suomenlinnan tunnetuimmat piirtokirjoitukset. Ylempänä olevat pienemmät laatat muodostavat yhdessä Suomenlinnan rakentamiseen liittyvän kokonaisuuden:

Här har
KONUNG
FREDRIK
låtit lägga
den första ṣten år 1748

och
KONUNG
GUSTAF
har lagt
[den sista sten] år vvvv

'Täällä on kuningas Fredrik antanut asettaa ensimmäisen kiven vuonna 1748, ja kuningas Kustaa asetti [viimeisen kiven] vuonna [vuosiluku puuttuu]' Mainitut kuninkaat ovat Fredrik I (1676–1751), joka oli Ruotsin kuningas vuodesta 1720 vuoteen 1751, ja Kustaa III (1746-1792), joka hallitsi vuodesta 1771 vuoteen 1792 ja jonka kunniaksi Kustaanmiekka on tiettävästi nimetty. Viaporin rakennustyöt päättyivät vuonna 1791.

Suuremmista tauluista vasemmanpuoleisessa lukee:

SUEABORG
Som rörer
hafvet på den ena sidan
och stranden på den andre
gier
DEN KLOKE
HERRAVÄLDET
öfver
både haf och land

'Viapori, joka koskettaa yhtäältä merta, toisaalta rantaa, antaa viisaalle vallan sekä maalla että merellä.' Alunperin linnoitus suunniteltiin kaksoislinnoitukseksi, mutta mantereenpuoleiset linnoitustyöt keskeytettiin jo vuonna 1750. Ullanlinnan (Ulkrikasborg) kaupunginosan nimi juontaa juurensa nykyiselle Tähtitorninmäelle suunnitelluista linnoitteista.

Oikeanpuoleisessa taulussa lukee:

Ifrån Odemarker
äro
desse VARGSKIÄRSholmar
ombytte
till ett
SUEABORG.
EFTERVÄRD
stå här på egen botn
och lita icke
på främmande hielp

'Erämaista ovat nämä Susisaaret muutettuja Viaporiksi. Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjalla äläkä luota vieraaseen apuun.' Kehotus olemaan luottamatta vieraaseen apuun liittynee Ranskan Viaporin rakentamiseen antamaan huomattavaan tukeen. Kuninkaanportti ja yllä oleva teksti olivat nähtävissä myös vanhassa tuhannen markan setelissä. Alla olevasta kuvasta näkyy kivitaulujen sijainti portin molemmilla puolilla: