Raitiolinjojen nimeämisestä

Kuten Helsingin julkisen liikenteen ystävät tietävät, muuttuvat raitiovaunulinjat 3T ja 3B 12.8. alkaen linjoiksi 2 ja 3. Olen nänhyt ja kuullut muutosta kiiteltävän selkeyttävänä ja matkustamista helpottavana parannuksena. Olen saanut sen käsityksen, että huomattava osa ihmisistä ei oikeastaan ymmärrä, miten kolmosen ratikka toimii tai miten kyseinen muutos oikeasti vaikuttaa. En siis täysin varauksetta hyväksy näkemystä muutoksen tuomista parannuksista.

Ennen edellistä muutosta Helsingissä oli kahdeksikon muotoinen "kolmosen reitti", jota ajoivat 3T ja 3B vastakkaisiin suuntiin. Muistisääntönä toimi, että etelästä katsottuna 3T ajoi Töölööseen (ru. Tölö) ja 3B Kallioon (ru. Berghäll). Kahdeksikon risteyskohdassa ei ollut pysäkkiä. Reitti näkyy alla olevasta kartasta, jonka laadin Wikipedia-käyttäjä Kjetin laatiman kartan perusteella poistamalla muut linjat:

Kun Aleksanterinkatu (alemman lenkin yläreunan pitkä vaakasuora osa) oli joskus 2000-luvulla poissa käytöstä katutöiden vuoksi, oikaistiin kahdeksikko yksinkertaiseksi lenkiksi. Tästä seurasi luonnollisesti, että 3T:n ja 3B:n suunnat "muuttuivat" väliaikaisesti, sillä 3T ajoi edelleen Töölööseen ja 3B Kallioon.

Varsinaiset kolmosen reittiin erityisesti liittyvät ongelmat olivat peräisin kahdeksikkomuodosta. Risteyskohdan tienoilla kyseltiin "ajaaks tää suoraan" ja "kääntyyks tää tonne". (Vappuaattona kysyttiin "meneeks tää Kaivariin".) Voidaan tietysti sanoa, että tämä ei poikkea oleellisesti mistä tahansa linjasta, oli kyseessä yksinkertainen lenkki (7A ja 7B) tai ei (esim. 4, 6, 10). Varovaisesti arvioiden eräs tyypillisimmistä kysymyksistä on aina ollut, kumpaan suuntaan menevään raitiovaunuun on noustava.

Huomattava muutos tapahtui 2009, kun kolmonen alkoi Kampin keskuksen eduksi kulkea Kampin kautta. Liikennejärjestelyllisistä syistä tästä seurasi, että Rautatientorin pysäkistä tuli yhteyinen pysäkki kaikkiin suuntiin meneville kolmosille. Jos vanha systeemi olisi säilynyt, olisi Rautatientorilta itään päin kulkenut 3B, joka olisi ajanut Kaisaniemen kautta Kallioon sekä 3B, joka olisi kääntynyt Mikonkadulle. Sama olisi pätenyt tietenkin myös toiseen suuntaan, johon olisi mennyt sekä suoraan Kamppiin ajava 3T että vasemmalle kääntyvä 3T. Tämä olisi luonnollisesti ollut hämmentävää, joten ratkaisuna oli jakaa kolmosen reitti suuntien sijaan kahteen osaan, mikä näkyy alla olevasta (edellisen lailla Kjetin tuotantoon perustuvasta) kartasta:

3T:n reitti alkaa siitä mihin 3B:n reitti päättyy suunnasta riippumatta ja toisinpäin. Yksittäinen raitiovaunu siis vaihtaa kesken kaiken kirjaintaan. Parannuksena edelliseen voidaan mainita, että kirjaintunnisteet pätevät myös pohjoisesta katsottuna: 3T ajaa Töölööseen, 3B ajaa Kallioon. Huononnuksena edelliseen voidaan pitää sitä, että kullakin pysäkillä on nyt kaksi samannimistä eri suuntaan kulkevaa raitiovaunua. Tämä on toisaalta normaalia muilla linjoilla seiskaa lukuun ottamatta, eikä oikeastaan vaikuta muuhun kuin turistien neuvomiseen: pitää kehottaa esimerkiksi nousemaan tiettyyn suuntaan menevään 3B:hen eikä vain 3B:hen kuten ennen. Kirjainten logiikka auttaa edelleen risteyskohdassa: idän eli Kallion suuntaan menevistä raitiovaunuista 3B jatkaa Kallioon, lännen eli Töölön suuntaan menevistä raitiovaunuista 3T jatkaa Töölööseen. Vastaavasti molempiin pääilmansuuntiin ajavista vaunuista se toinen ajaa sinne toiseen paikkaan.

Miten tähän kaikkeen vaikuttaa se, että 3T muutetaan 2:ksi ja 3B muutetaan 3:ksi? Visuaalisesti T ja B tuskin erottuvat toisistaan ainakaan huonommin kuin 2 ja 3. Risteyskohdassa on edelleen kahteen eri suuntaan meneviä kakkosia ja kolmosia, ja muilla pysäkeillä on kahteen suuntaan meneviä kakkosia tai kolmosia, jotka lopulta muuttuvat kolmosiksi ja kakkosiksi.

Voi olla, että nollatilanteesta tarkastellen on aivan sama, ovatko linjat nimeltään 3T ja 3B tai 2 ja 3 tai vaikkapa Ananas ja Huuliherpes. Tässäkään tapauksessa ei kuitenkaan ole perusteltua ryhtyä muutoksiin, koska muutoksista on aina ylimääräistä vaivaa. On olemassa sen sijaan selviä perusteita, miksi nykyiset nimet kannattaisi säilyttää.

Tärkeintä on, kuten jo kävi ilmi, että molemmat raitiovaunut ajavat "kolmosen reittiä". Tuntuu hassulta ajatukselta vaihtaa yhdeltä linjalta täysin toiseen pysyen kuitenkin koko ajan saman vaunun sisällä. On selkeämpää ajatella, että Hakaniemen torilta pääsee Töölööseen kolmosella (siis jos ei ole kiire ja haluaa ihastella maisemia), vaikka kirjain nykyään vaihtuukin matkan aikana B:stä T:ksi. Nousemalla kolmoseen pääsee joka tapauksessa kaikkiin kolmosen reitin varrella oleviin paikkoihin. Hämmentävämpää on ajatella, että esim. Töölööseen ajaa kakkonen, mutta sinne mennäkseen noustaan kolmoseen. Jos sekoilee suunnista, ei nimimuutoksesta ole mitään apua muutenkaan.

Vähäisempänä ongelmana voidaan mainita se, mitä tapahtuu, kun vanhojen linjojen nimiä käytetään uusilla reiteillä. Helsingin bussilinjat noudattavat suurinpiirtein sellaista logiikkaa, että bussin numero kertoo linjan jommankumman pään postinumeron: Santahaminaan (00860) ajaa 86, Roihuvuoreen (00820) bussi 82. Historian saatossa on tietysti sattunut erinäisiä muutoksia, jotka sotkevat tätä kuvaa, mutta asukkailla on silti jonkinlainen käsitys siitä, mihin tietynnumeroisten linjojen "kuuluu" viedä. Jos linja muuttuu täysin totutusta, saadaan lopputuloksena joukko vihaisia asiakkaita, jotka kyselevät, pääseekö bussilla sinne ja sinne, sekä kuskeja, jotka hokevat päätepysäkkinsä nimeä. Raitiovaunulinja 2 on onneksi ollut poissa kuvioista niin kauan, että on tuskin todennäköistä, että joku vanhus sekoaa kakkosen kääntyessä Rautatieasemalta "väärään" suuntaan.

Minulla ei ole aiheesta mitään sisäpiiritietoa. Ei ole poissuljettua, että muutoksen takana on jotain järkeviä syitä, joita en ole vain tullut ajatelleeksi tai joista en ole muuten vaan tietoinen. Jos jollakulla on aiheeseen liittyviä ajatuksia, kuulen niitä mielelläni.

(Lopuksi haluan huomauttaa, että käytän tietoisesti ja tarkoituksella illatiivimuotoa Töölööseen muodon Töölöön sijasta. Pahoittelen tästä mahdollisesti aiheutuvaa mielipahaa.)