torstai 8. elokuuta 2013

Goottia latinisteille

Tämän kirjoitus on ennen kaikkea latinisteille suunnattu pieni johdatus gootin kieleen, mutta sen on tarkoitus toimia myös muutamien ideoiden testausalustana. Tästä seuraa, että vertaan gootin muotoja ensisijaisesti latinaan, toissijaisesti lähes kaikkien latinistien osaamaan saksaan ja silloin tällöin kreikkaan. Päätteisiin viittaan pääasiassa taivutuspäätteinä, jotka siis sisältävät vartalovokaalin ja sijapäätteen. En ota tässä yhteydessä kantaa ääntämykseen.

Taivutusparadigmojen esittelystä on vaikea tehdä erityisen hauskaa, mutta kirjoituksen lopussa on muutama autenttinen ote käännöksineen esimerkkinä käsiteltävistä muodoista. Koska gootiksi ei ole kirjoitettu mitään sinänsä mielenkiintoista, on kieli vanhimpana attestoituna germaanisena kielenä kiinnostava lähinnä historiallisesta kielitieteestä ylipäänsä kiinnostuneille. Kun puhun gootista, viittaan raamatulliseen goottiin eli siihen kielimuotoon, jota säilynyt korpus pitkälti edustaa. Missä määrin se vastaa puhuttua goottia, on tietenkin toinen kysymys.

Gootin substantiiveja ei ole tapana jakaa numeroituihin deklinaatioihin, vaan taivutustyypin ilmaisemiseen käytetään yleensä kielihistoriallisia vartalotyyppejä. Käytän tässä merkintätapaa a-m. 'a-vartaloinen maskuliini', ein-f. 'ein-vartaloinen feminiini'. Substantiivit on tapana jakaa vahvoihin ja heikkoihin: heikkoja ovat an-, on- ja ein-vartalot, loput ovat vahvoja. Heikkous liittyy siihen, että heikot substantiivit "tarvitsevat" -n-johtimen vartalovokaalin ja sijapäätteen väliin (nykysaksasta opetetaan muistaakseni, että vahvojen substantiivien genetiivin pääte on -es, heikkojen -en). Sananpainon siirtyminen ensimmäiselle tavulle on aiheuttanut huomattavaa heikkenemistä lopputavuissa, joten päätteet eivät ylipäänsä muistuta aivan latinan vastaavia.

Gootin substantiivit taipuvat yksikössä ja monikossa sekä neljässä sijamuodossa, jotka ovat nykysaksasta tutut nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi. Gootin datiivi vastaa latinan datiivia ja ablatiivia, genetiivi genetiiviä ja joskus ablatiivia.


Latinan ensimmäistä delinaatiota vastaavat o-vartalot, jotka ovat gootissa kaikki feminiinejä.

Nom.gibagibos
Akk.gibagibos
Gen.gibosgibo
Dat.gibaigibom

Yksikön datiivin pääte -ai-vastaa latinan -ae-päätettä, mutta yksikön genetiivissä ja monikon nominatiivissa on latinan kolmannesta deklinaatiosta tutut päätteet pienin muutoksin. Genetiivin -os on sama kuin -as latinan arkaaisessa genetiivissä familias.

Latinan toista deklinaatiota vastaavat a-vartalot, joihin kuuluu maskuliineja ja neutreja. (A ja o ovat germaanisissa kielissä toisin päin kuin latinassa ja kreikassa.) Esimerkkisanat ovat dags a-m. 'päivä' ja waurd a-n. 'sana':

Nom.dagsdagos
Akk.dagdagans
Gen.dagisdage
Dat.dagadagum

Nom.waurdwaurda
Akk.waurdwaurda
Gen.waurdiswaurde
Dat.waurdawaurdum

Maskuliinin yksikön nominatiivin pääte -s vastaa latinan -us-päätettä, vaikka gootissa vartalovokaali on pudonnut pois kokonaan. Kuten latinassa, on neutrin monikon nominatiivin ja akkusatiivin pääte -a ja yksikön nominatiivi ja akkusatiivi maskuliinin yksikön akkusatiivin kaltainen. Yksikön datiivissa näkyy vartalovokaali kuten latinassakin. A-vartaloiden alatyyppejä ovat ja- sekä wa-vartalot, joiden taivutus eroaa hieman yllä kuvatusta.

Latinan kolmatta deklinaatiota vastaavat gootin i- ja konsonanttivartalot. I-vartalot ovat maskuliineja ja feminiinejä, mutta maskuliinissa yksikkö on tasoittunut a-vartaloiden mukaiseksi. Esimerkkisanat ovat gasts i-m. 'vieras' ja qen i-f. 'nainen':

Nom.gastsgasteis
Akk.gastgastins
Gen.gastisgaste
Dat.gastagastim

Nom.qensqeneis
Akk.qenqenins
Gen.qenaisqene
Dat.qenaiqenim

Sanan qens ja alempana käsiteltävän sanan sunus yhtäläisyys on oikeastaan vastaava kuin latinan kolmannen deklinaation i-vartaloiden (esim. turris) ja neljännen deklinaation substantiivien välillä. Kreikassa yhteys iota- ja ypsilon-vartaloiden välillä on selvästi nähtävissä vokaaliastevaihtelua myöten.

Loput konsonanttivartalot vastaavat historiallisesti ja siten osittain muodollisestikin latinan kolmannen deklinaation konsonanttivartaloita, mutta gootissa ne eivät ole aivan yhtä homogeenisia; eri vartalotyypit on siis käsiteltävä erikseen.
Gootin an-maskuliinit vastaavat latinan homo, hominis -tyyppiä, esim. guma an-m. 'ihminen':

Nom.gumagumans
Akk.gumangumans
Gen.guminsgumane
Dat.gumingumam 

Vastaavasti on-vartaloiset feminiinit vastaavat latinan natio, nationis -tyyppiä, esim. tuggo on-f. 'kieli':

Nom.tuggotuggons
Akk.tuggontuggons
Gen.tuggonstuggono
Dat.tuggontuggom

Samalla tavalla taipuvat ein-vartaloiset feminiiniset abstraktisanat, joita vastaa nykysaksan Länge-tyyppi. Neutrisukuiset an-substantiivit vastaavat latinan nomen-tyyppiä, esim. namo an-n. 'nimi':

Nom.namonamna
Akk.namonamna
Gen.naminsnamne
Dat.naminnamnam

Vaikka namo on mukava esimerkki, säännöllisesti taipuvat an-neutrit taipuvat oikeastaan monikossa kuten hairto an-n 'sydän': hairtona, hairtona, hairtane, hairtam.

Substantivoituneet preesenspartisiipit muodostavat nd-vartaloiden ryhmän, esim. frijonds nd-m. 'ystävä':
 
Nom.frijondsfrijonds
Akk.frijondfrijonds
Gen.frijondisfrijonde
Dat.frijondfrijondam

Näitä vastaavat latinan preesenspartisiipit. Varsinaiset produktiiviset preesenspartisiipit taipuvat gootissa suvusta riippuen an- ja ein-vartaloiden mukaan. Maskuliinin yksikön nominatiivissa on useimmiten -s-pääte, esim. merjands 'saarnaava', daupjands 'kastava', wopjandins 'huutavan'.

Sukulaissuhdesanat muodostavat oman pienen ryhmänsä.

Nom.fadarfadrjus
Akk.fadarfadruns
Gen.fadrsfadre
Dat.fadrfadrum

Loppuja, käytännössä epäsäännöllisinä pidettäviä konsonanttivartaloita kutsutaan yleensä juurinomineiksi. Esimerkkisana reiks juuri-m. 'hallitsija' (vrt. lat. rex):

Nom.reiksreiks
Akk.reikreiks
Gen.reikisreike
Dat.reikreikam

Latinan neljättä deklinaatiota vastaavat gootin u-vartalot.

Nom.sunussunjus
Akk.sunusununs
Gen.sunaussuniwe
Dat.sunausunum

Nom.faihu
Akk.faihu
Gen.faihaus
Dat.faihau

Kuten latinassa, neutrilta puuttuu -s-pääte. Monikon nominatiivin -jus-pääte, joka esiintyy myös r-vartaloilla, sisältää j-elementin, jonka vastine on nykygermaanisissä kielissä aiheuttanut äänteenmukauksen (umlaut), esim. Sohn : Söhne ja Vater : Väter.

Latinan viides deklinaatio on kielihistoriallisesti monimutkaisen analogiakehityksen tulos, eikä sillä ole varsinaisia vastineita muissa kielissä.

Samaa alkuperää olevat sanat eivät aina kuulu historiallisesti vastaaviin taivutustyyppeihin, esim. faihu on u-vartalo, mutta latinan pecus on s-vartalo; kniu 'polvi' on gootissa wa-vartalo, mutta latinan genu on u-vartalo; piscis on latinassa sekamuotoinen (yhdistelmä i- ja konsonanttivartaloita), mutta gootin fisks on a-vartalo.

Lopuksi muutamia autenttisia otteita Markuksen evankeliumin ensimmäisestä luvusta. Latinankieliset vastineet olen muokannut tässä sellaisiksi, että ne toimivat sanasta sanaan -käännöksinä. Kussakin lausekkeessa esiintyvien substantiivien taivutusluokka on määritelty yllä käsiteltyä merkintätapaa käyttäen. Muista sanoista on annettu vain sanaluokka. Toistuvia sanoja ei ole selitetty uudestaan.

1.
Aiwaggeljo þairh Marku
'evangelium secundum Marcum'
aiwaggeljo on-f. 'evankeliumi'
þairh prep. (+akk.) 'läpi, kautta, mukaan'
Markus u-m. 'Markus' 

2.
Anastodeins aiwaggeljons Iesuis Xristaus sunaus gudis
'Initium evangelii Jesu Christi filii Dei'
Anastodeins i-f. (myös o-f.) 'alku'
Iesus a-m. 'Jeesus'
Xristus u
-m. 'Kristus'
sunus u-m. '(jonkun) poika'
guþs a-m. 'jumala'

3.
Stibna wopjandins in auþidai
'Vox clamantis in deserto'
stibna o-f. 'ääni'
wopjan verbi 'huutaa', josta wopjands on preesenspartisiippi (m. yks. gen.)
in prep. (+dat.) '-ssa, -ssä'
auþida o-f. 'erämaa'

4.
manweiþ wig fraujins, raihtos waurkeiþ staigos gudis unsaris
'Parate viam Domini, rectas facite semitas Dei nostri'
manwjan verbi 'valmistaa', josta manweiþ on imperatiivi (mon. 2. pers.)
wigs a-m. 'tie'
frauja an-m. 'herra'
raihts adj. 'suora', josta raihtos on f. mon. akk.
staiga o-f. 'polku'
unsar pron. 'meidän', josta unsaris on m. yks. gen.

5.
was Iohannes daupjands in auþidai jah merjands daupein idreigos du aflageinai frawaurhte.
'Fuit Joannes baptizans in deserto et praedicans baptismum poenitentiae in remissionem peccatorum.'
wisan verbi 'olla', josta was on pret. yks. 3. pers.
Iohannes m. 'Johannes' (taipuu vaihtelevasti)
daupjan verbi 'kastaa', josta daupjands on preesenspartisiippi (m. yks. nom.)
jah konj. 'ja'
merjan verbi 'saarnata', josta merjands on preesenspartisiippi (m. yks. nom.)
daupeins i-f. 'kaste'
idreiga o-f. 'katumus'
du prep. (+dat.) '
aflageins i-f. 'anteeksianto'
frawaurhts i-f. 'synti'

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti