perjantai 9. elokuuta 2013

Mikael Agricola elokuusta ym.

Suomalaiset kuukausien nimet eivät onneksi ole korvautuneet latinalaisperäisillä vaan muistuttavat edelleen selvällä suomen kielellä, mitä tiettyinä kuukausina on tarkoitus tehdä: heinäkuussa leikataan heinät, elokuussa suoritetaan elonkorjuu. Agricola kirjoittaa:
Nyt elos leicka / ia Rihes tappa.
taluen waraxi / pidhe hyve tapa.
Ele szonist werta nyt laske.
ele mös Saunas käydhe raski.
Waaralinen on mös haureus.
nijn mös ylen palio makaus.
Telle kwlla eij soui otta siseliset läkityxet
(ma Seneca se mestari sano) sille ette met-
ekw silloin ombi / ia ey mös werta laske.
Joo Calia / welte haureus ia helle / Polleya
Coijroho / ia Appium on iomasa hyue.
'Nyt elosi leikkaa ja riihessä tapa, / talven varaksi pidä hyvä tapa. / Älä suonista verta nyt laske, / älä myöskään saunassa käydä raaski. / Vaarallinen on myös haureus, / niin myös ylen paljon makaus. / Tällä kuulla ei sovi ottaa sisälliset lääkitykset (kuten Seneca mestari sanoo) sillä että mätäkuu silloin ompi, ja ei myös verta laskee. Juo kaljaa, vältä haureus ja helle. Puolanminttu, koiruoho ja selleri on juomassa hyvä.'

Elo eli korjuukelpoinen sato leikattiin sirpillä ja vietiin alustavan ilmakuivatuksen jälkeen riiheen kuivumaan, minkä jälkeen jyvät lyötiin irti varstoilla.

Metekw eli mätäkuu on loppukesän kuumimman ajan (23.7. - 23.8.) nimitys. Roomalaiset kutsuivat aikaa nimellä dies caniculares 'koirapäivät', sillä Ison koiran tähdistön kirkkaimman tähden Siriuksen (lat. Canicula) ajateltiin tuovan näkyviin tullessan kuumia ilmoja. Runoilija ja viininystävä Quintus Horatius Flaccus ylistää sabiinilaisretriittiään seuraavin sanoin (od. 1,17,17-18):
Hic in reducta valle Caniculae
vitabis aestus, et fide Teia
dices laborantis in uno
Penelopen vitreamque Circen.

'Täällä kaukaisessa laaksossa
vältät Koirantähden helteet ja teoslaisella lyyralla
kerrot samaa miestä ikävöivistä
Penelopesta sekä hehkeästä Kirkestä.'
Viileässä laaksossa runoilija voi ottaa rennosti ja runoilla anakreonttisin sanankääntein rakastuneista naisista. Penelopen ja Kirken rakkautta Odysseukseen kuvataan verbillä laboro, joka nätisti yhdistää naisten tunteman kärsimyksen peltotöihin ja siihen liittyvään kuumuuteen.

Esimerkkinä tähden valovoimasta käy seuraava Akhilleuksen hyökkäystä kuvaava kohta Ilias-eepoksessa (Hom. Il. 22,25-31):
τὸν δ᾽ ὃ γέρων Πρίαμος πρῶτος ἴδεν ὀφθαλμοῖσι
παμφαίνονθ᾽ ὥς τ᾽ ἀστέρ᾽ ἐπεσσύμενον πεδίοιο,
ὅς ῥά τ᾽ ὀπώρης εἶσιν, ἀρίζηλοι δέ οἱ αὐγαὶ
φαίνονται πολλοῖσι μετ᾽ ἀστράσι νυκτὸς ἀμολγῷ,
ὅν τε κύν᾽ Ὠρίωνος ἐπίκλησιν καλέουσι.
λαμπρότατος μὲν ὅ γ᾽ ἐστί, κακὸν δέ τε σῆμα τέτυκται,
καί τε φέρει πολλὸν πυρετὸν δειλοῖσι βροτοῖσιν.

'Ja hänet vanha Priamos ensimmäisenä näki silmillään,
syöksyvän kentällä loistavana kuin tähti,
joka syksyllä tulee, ja kirkkaina säteet
näkyvät monien tähtien joukossa keskellä yötä;
sitä Orionin koiran liikanimellä kutsutaan,
kirkkain se on, mutta huonon enteen tekee
ja tuo paljon kuumuutta raukoille kuolevaisille.'
Suomessa nimen ajatellaan liittyvän siihen, että ruoat pilaantuvat herkimmin ja haavat parantuvat huonommin. Suomenkielinen nimi on luultavasti käännöslaina ruotsin sanasta rötmånad. Toiston kautta vakiintuneen selityksen mukaan (esim. Suomen sanojen alkuperä) sana rötmånad on käännösvirhe: alasaksan yhdyssanan rodendage 'koirapäivät' alkuosa on yhdistetty tanskassa sanaan, joka merkitsee 'mätää' (nykytanskaksi rådden).

Emeritusprofessori Ilkka Hirvonen haastoi tämän näkemyksen Turun sanomissa muutama vuosi sitten vuonna 2005 julkaistun tutkimuksensa pohjalta. Hänen mukaansa tanskan rodendage on täysin attestoimaton ja alasaksankin edelleen käytössä oleva hundedage on luultavasti ollut paljon tavallisempi kuin rodendage. (Standardisaksaksi sanotaan Hundetage.) On siis todennäköisempää, että nimitys mätäkuu, jolle on "täysin luontaiset edellytykset", on syntynyt täysin itsenäisesti kuvaamaan loppukesän kuumaa ajanjaksoa.

Olisiko siis sattumaa, että 'koira' ja 'mätä' ovat ylipäänsä yhdistettävissä? Todennäköisyyksien arvioiminen eli yksinkertaisimman selityksen määrittäminen ei ole aina yksioikoisen helppoa.

Hieman erikoisemman mutta silti mainitsemisen arvoisen selityksen mukaan kyse on muuten samasta lainaketjusta, mutta pohjalla onkin saksan Rodenmonat 'kaskeamiskuukausi' (saks. roden 'kasketa'). Kyseinen sana näyttäisi kuitenkin esiintyvän ainoastaan suomenkielisissä mätäkuuselityksissä.

Oma käsitteensä on ns. mätäkuun juttu, josta käynee esimerkkinä vaikkapa tämä mielenkiintoinen uutinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti