Toisin kuin edellisen kirjoituksen tapauksessa, tällä kertaa olen ajoissa liikkeellä. Agricola kirjoittaa Rucouskiriassa (1544) marraskuusta seuraavasti:
Sanassa kieuhein /köyhäin/ esiintyvä ieu-trigrafi vastaa toisinaan öy-diftongin lisäksi myös äy-diftongia, esim. kieudhe 'käydä', kieupi 'käy', mötekieumisese 'myötäkäymisessä'.
Edellisellä kerralla kiinnitin huomiota persoonattoman kelpa szöde -rakenteen yhteydessä käytettyihin muotoihin canat ja Linnut. Tällä kertaa pippuroita on ilmiselvä partitiivi, joten Sinappi, kynssilaucka, Agrimonia ja Sipuli voitaneen lukea /sinappii/, /kynsilaukkaa/ jne. Tällä kertaa verbi kuitenkin taipuuu monikossa (kelpauat nauttija), mikä nykysuomalaisen kielitajun mukaan edellyttäisi, että nautittavaksi kelpaavat asiat ovat lauseen subjektina nominatiivissa.
Ohjeet Ele kylue ja Telle kwlla wsein sopi kylpe näyttävät ristiriitaisilta. Teoriassa ongelman voisi ratkaista lukemalla ensiksi mainitiun verbin /kylvä/ eikä /kylve/. On kyllä sinänsä totta, että marraskuussa ei tule enää kylvää mitään, mutta kylvämisen kielto ei oikein istu haureustekojen ja terveenä pysymisen yhteyteen. Vertailun vuoksi heinäkuussa Agricola kieltää kylpemästä, iskemästä suonta ja tekemästä "haureustöitä", kun taas lokakuussa sopii kylpeä, kupata ja iskeä suonta muttei ruveta mihinkään "alla vyön". Toisaalta syyskuussa Agricola kehottaa samassa yhteydessä kylvämään "talvisiementä" sekä iskemään suonta. Sanan kylue yhteydessä esiintyvät sanat eivät siis tässä oikeastaan todista mitään suuntaan tai toiseen.
Jos räikeää epäjohdonmukaisuutta pidetään vähemmän todennäköisenä kuin hieman hassua kehotusta olla kylvämättä marraskuussa, voidaan otaksua, että Agricola kieltää kylvämästä ja kehottaa kylpemään.
Sana kynssilaucka 'valkosipuli' on nykyäänkin käytössä, esimerkiksi erään Helsingissä sijaitsevan ravintolan nimessä. Laukka on germaaninen lainasana ja sisältää alkuperäisen vokaalin toisin kuin ruotsin lök (vrt. myös rauta : röd, kaunis : skön, autio : öde ja gootin vastaavat rauþs, skauns ja auþs). Nykysuomen valkosipuli lienee käännöslaina ruotsin sanasta vitlök. Englannin garlic on käytössä kulunut yhdyssana, jonka alkuosa gar merkitsee 'keihästä' ja laukkaa vastaava loppuosa on sama sana kuin nykyenglannin leek 'purjo', jonka merkitys on huomattavasti kaventunut. Samalta riviltä käy ilmi, että Agricola tuntee myös sanan sipuli, joka pohjautuu ruotsin ja alasaksan kautta latinan sanaan caepula. Sanat laucka ja sipuli eivät esiinny muualla Agricolan kirjoituksissa.
Kylpemään neuvova Messue lienee kristitty Johannes Damaskolainen eli Yuhanna ibn Masawaihi, joka toimi Bagdadissa kalifi Harun al-Rašidin (k. 809) ylilääkärinä; al-Rašidin tieteistä kiinnostunut poika Al-Ma'mun (786 - 833) käännätti Messuella huomattavia määriä Bysantista hankkimiaan kreikkalaisia käsikirjoituksia arabiaksi. James Carrick Moore kertoo teoksessaan The History of the Small Pox (1815) huvittavan tarinan, jossa Messuen vastaanotolle tulee ruoansulatusvaivoista kärsivä pappi. Pappi on ehtinyt jo kokeilla kaikkia Messuen ehdottamia lääkkeitä suurina annoksina, joten tämä kehottaa häntä viimeisenä keinona kääntymään muslimiksi. Mooren mukaan kirkonmiehet voivat noudattaa tätä "lääkemääräystä" oleellisilta osin pidättymällä alkoholista ja pitäytymällä saarnaamisessa, paastoamisessa ja peseytymisessä.
Talui tuli / iotas pysit.'Talvi tuli, jota pyysit; / mitä kesä voitti, visusti kysy. / Lyhyt on päivä ja yö on pitkä, / köyhien meno on sangen sitkee. / Älä kylvä (ks. alempana) taikka haureutta tee, / jos sinä tahdot terveenä elää. / Tällä kuulla usein sopii kylpeä niin kuin Messue sanoo. Nyt sinappia, pippuria, valkosipulia, maarianverijuurta ja sipulia kelpaa nauttia.'
mite Suui woitti wisust kysy.
Lyhyd on päiue / ia öö on pitke.
kieuhein meno on sangen sitke.
Ele kylue / taicka haureus tee.
ios sine tachto teruen ele.
Telle kwlla wsein sopi kylpe / ninquin
Messue sano / Nyt Sinappi / pippuroita
kynssilaucka / Agrimonia ia Sipuli kelpa-
uat nauttija.
Sanassa kieuhein /köyhäin/ esiintyvä ieu-trigrafi vastaa toisinaan öy-diftongin lisäksi myös äy-diftongia, esim. kieudhe 'käydä', kieupi 'käy', mötekieumisese 'myötäkäymisessä'.
Edellisellä kerralla kiinnitin huomiota persoonattoman kelpa szöde -rakenteen yhteydessä käytettyihin muotoihin canat ja Linnut. Tällä kertaa pippuroita on ilmiselvä partitiivi, joten Sinappi, kynssilaucka, Agrimonia ja Sipuli voitaneen lukea /sinappii/, /kynsilaukkaa/ jne. Tällä kertaa verbi kuitenkin taipuuu monikossa (kelpauat nauttija), mikä nykysuomalaisen kielitajun mukaan edellyttäisi, että nautittavaksi kelpaavat asiat ovat lauseen subjektina nominatiivissa.
Ohjeet Ele kylue ja Telle kwlla wsein sopi kylpe näyttävät ristiriitaisilta. Teoriassa ongelman voisi ratkaista lukemalla ensiksi mainitiun verbin /kylvä/ eikä /kylve/. On kyllä sinänsä totta, että marraskuussa ei tule enää kylvää mitään, mutta kylvämisen kielto ei oikein istu haureustekojen ja terveenä pysymisen yhteyteen. Vertailun vuoksi heinäkuussa Agricola kieltää kylpemästä, iskemästä suonta ja tekemästä "haureustöitä", kun taas lokakuussa sopii kylpeä, kupata ja iskeä suonta muttei ruveta mihinkään "alla vyön". Toisaalta syyskuussa Agricola kehottaa samassa yhteydessä kylvämään "talvisiementä" sekä iskemään suonta. Sanan kylue yhteydessä esiintyvät sanat eivät siis tässä oikeastaan todista mitään suuntaan tai toiseen.
Jos räikeää epäjohdonmukaisuutta pidetään vähemmän todennäköisenä kuin hieman hassua kehotusta olla kylvämättä marraskuussa, voidaan otaksua, että Agricola kieltää kylvämästä ja kehottaa kylpemään.
Sana kynssilaucka 'valkosipuli' on nykyäänkin käytössä, esimerkiksi erään Helsingissä sijaitsevan ravintolan nimessä. Laukka on germaaninen lainasana ja sisältää alkuperäisen vokaalin toisin kuin ruotsin lök (vrt. myös rauta : röd, kaunis : skön, autio : öde ja gootin vastaavat rauþs, skauns ja auþs). Nykysuomen valkosipuli lienee käännöslaina ruotsin sanasta vitlök. Englannin garlic on käytössä kulunut yhdyssana, jonka alkuosa gar merkitsee 'keihästä' ja laukkaa vastaava loppuosa on sama sana kuin nykyenglannin leek 'purjo', jonka merkitys on huomattavasti kaventunut. Samalta riviltä käy ilmi, että Agricola tuntee myös sanan sipuli, joka pohjautuu ruotsin ja alasaksan kautta latinan sanaan caepula. Sanat laucka ja sipuli eivät esiinny muualla Agricolan kirjoituksissa.
Kylpemään neuvova Messue lienee kristitty Johannes Damaskolainen eli Yuhanna ibn Masawaihi, joka toimi Bagdadissa kalifi Harun al-Rašidin (k. 809) ylilääkärinä; al-Rašidin tieteistä kiinnostunut poika Al-Ma'mun (786 - 833) käännätti Messuella huomattavia määriä Bysantista hankkimiaan kreikkalaisia käsikirjoituksia arabiaksi. James Carrick Moore kertoo teoksessaan The History of the Small Pox (1815) huvittavan tarinan, jossa Messuen vastaanotolle tulee ruoansulatusvaivoista kärsivä pappi. Pappi on ehtinyt jo kokeilla kaikkia Messuen ehdottamia lääkkeitä suurina annoksina, joten tämä kehottaa häntä viimeisenä keinona kääntymään muslimiksi. Mooren mukaan kirkonmiehet voivat noudattaa tätä "lääkemääräystä" oleellisilta osin pidättymällä alkoholista ja pitäytymällä saarnaamisessa, paastoamisessa ja peseytymisessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti