Helsingin latinankielisiä piirtokirjoituksia, osa 2

Edellinen kirjoitus ei luonnollisesti kattanut kaikkia Helsingin latinankielisiä piirtokirjoituksia, joten tässä on muutama lisää.

Aleksis Kiven aukion eteläreunassa (käsittääkseni Helsingin matalin kohta) sijaitsevan valtion taidemuseo Ateneumin C. E. Sjöstrandin suunnittelemaa fasadia koristaa seuraava lause:

CONCORDIA RES PARVAE CRESCVNT

'Sovussa pienet asiat kasvavat' tai oikeammin 'yhteisymmärryksessä pieni valtio tulee suureksi'. Lause on peräisin Gaius Sallustius Crispuksen Jugurthan sotaa käsittelevästä teoksesta (Iug. 10,6).

Ensimmäisen deklinaation eli a-päätteisten substantiivien ablatiivi on yksi harmillisimmista sijamuodoista. Yksikön ablatiivin pääte on -ā eli pitkä a-äänne, joka ei kirjoituksessa erotu yksikön nominatiivista: ilmaisussa pro forma, pro patria on molemmissa ablatiivi eikä nominatiivi. Tästä syntyy helposti virheellinen käsitys, että pro-preposition voi laittaa minkä tahansa sanan eteen, esim. **pro animalia. Sana animalia on kuitenkin sanan animal 'eläin' monikko, joten oikein taivutettuna lauseke olisi pro animalibus 'eläinten puolesta'.

Kluuvinlahti ulottui ennen nykyisen Esplanadin puiston tasalle, mutta täytettiin 1800-luvun aikana. Aleksanterinkadulla on vanhan rantaviivan kohdalla jalkakäytävällä Tuula Närhisen luettelo lajeista, joita paikalla on esiintynyt. Olen jakanut nimet omille riveilleen ja merkinnyt lajien suomenkieliset nimet niiden viereen lukemisen helpottamiseksi:

[·C]AREX NIGRA 'jokapaikansara'
·BITHYNIA TENTACULATA 'hoikkasarvikotilo'
·CORDYLOPHORA CASPIA 'murtovesipolyyppi'
·PERCA FLUVIATILIS 'ahven'
·POTAMOGETON PERFOLIATUS 'ahvenvita'
·ESOX LUCIUS· 'hauki'

·LEMNA MINOR 'pikkulimaska'
·BOLBOSCHOENUS MARITIMUS 'merikaisla'
·ENTEROMORPHA INTESTINALIS 'suolilevä'
·PHRAGMITES AUSTRALIS 'järviruoko'
·MYRIOPHYLLUM SIBIRICUM· 'kalvasärviä' (myös Myriophyllum exalbescens)

Sanan Carex ensimmäisestä kirjaimesta on näkyvissä vain alempi kärki. Teos jatkuu lännempänä:

·CLADOPHORA GLOMERATA 'ahdinparta'
·CERATOPHYLLUM DEMERSUM 'karvalehti' (myös Ceratophyllum apiculatum)
·MYRIOPHYLLUM SPICATUM 'tähkä-ärviä'
·ABRAMIS BRAMA 'lahna'
·RUPPIA MARITIMA 'merihapsikka'
·CATABROSA AQUATICA 'vesihilpi'
·POTAMOGETON PECTINATUS· 'hapsivita'

·PHALARIS ARUNDINACEA 'ruokohelpi'
·GAMMARUS ZADDACHI 'lahtikatka'
·ASELLUS AQUATICUS 'vesisiira'
·MACOMA BALTHICA 'liejusimpukka'
·STIZOSTEDION LUCIOPERCA 'kuha' (myös Sander Lucioperca)
·ZANNICHELLIA PALUSTRIS 'pikkuhaura, otahaura'
·ELECTRA CRUSTULENTA· 'levärupi'

Aleksanterinkadun länsipäässä sijaitsevan Stockmannin tavaratalon ensimmäisen kerroksen infopisteen vieressä on laatta, jossa on seuraava teksti:

G·F·STOCKMANN
NAT·A·MDCCCXXV·MORTU·A·MCMVI
DOMUM MERCATORIAM
FUNDAVIT A·MDCCCLXII

'Georg Franz Stockmann, syntynyt vuonna 1825, kuollut vuonna 1906, perusti tavaratalon vuonna 1862.' Lyypekkiläinen Heinrich Georg Franz Stockmann otti vuonna 1862 haltuunsa Pohjois-Esplanadin ja Helenankadun kulmassa Lampan talossa toimineen Nuutajärven lasitehtaan puodin, jonka esimiehenä hän oli ollut jo vuodesta 1859. Vuona 1880 hän avasi tavaratalon nykyisessä Kiseleffin talossa, jossa liike toimi vuoteen 1930 asti.

Annankadun ja Bulevardin kulmassa, vuonna 1924 rakennetun W. G. Palmqvistin suunnitteleman rakennuksen seinässä on seuraavanlainen muistolaatta:

ADOLPHVS·ERICVS·NORDENSKJÖLD
EVRASIAE·CIRCVMNAVIGATOR·
IN·DOMO·HIC·OLIM·SITA
A·D·MDCCCXXXII·NATVS·EST

'Adolf Erik Nordenskjöld, Euraasian ympäripurjehtija, syntyi tässä sijainneessa talossa vuonna 1832.' Nils Adolf Erik Nordenskiöld (k. 1901) johti retkikuntaa, joka purjehti ensimmäisenä Koillisväylää pitkin. Ainoa Mannerheimintien kanssa risteävä katu on nimetty hänen mukaansa.

Taustalla Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirasto.

Pohjoisempana ja kauempana nykyisestä keskustasta Vanhassa kaupungissa sijaitsevassa Kustaa Aadolfin puistossa on Birger Brunilan suunnittelema ns. maapäiväobeliski. Yhdellä sivulla on latinankielinen teksti:

HIC
IN OPPIDO
HELSINGFORSIÆ VETERE
GVSTAVVS II ADOLPHVS
CONVENTVM ORDINVM
FINLANDIÆ HABVIT
NOVIS FINIBVS NOSTRIS
CONTRA ORIENTEM
ANTEA TERMINATIS

Kahdella muulla sivulla on vastaavat tekstit ruotsiksi ja suomeksi: 'Täällä vanhassa Helsingissä Kustaa II Aadolf piti kokousta Suomen säätyjen kanssa turvattuaan uuden itärajamme'. Helsinki sijaitsi nykyisen Vanhan kaupungin paikalla vuosina 1550 - 1640, jonne kuningas Kustaa Vaasa (1496 - 1560) perusti sen Tallinnan kilpailijaksi. Kustaa Vaasa perusti myös Suomen herttuakunnan, jonka ensimmäinen herttua Juhana-Herttua eli Juhana III omaksui kuninkaaksi tultuaan Suomen suuriruhtinaan arvonimen. Juhana III:n veljenpoika Kustaa II Aadolf (1594 - 1632) teki Ruotsista merkittävän suurvallan liittämällä siihen sotakorvauksina kolmikymmenvuotisesta sodasta Etu-Pommerin, osan Taka-Pommeria sekä Wismarin kaupungin. Inkerinmaa liitettiin Ruotsiin virallisesti Stolbovan rauhassa vuonna 1617, mutta lopulliseen yhteisymmärrykseen Käkisalmen läänin rajoista päästiin vasta 1621. Inkerinmaa oli kuitenkin Jacob De la Gardien eli Laiska-Jaakon johtamien ruotsalaisjoukkojen hallussa jo vuodesta 1612 alkaen.

Maapäivien obeliski kesällä.

Ruotsi oli Itämeren herra suureen Pohjan sotaan (1700 - 1721) saakka, jonka lopuksi Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle muun muassa Viron ja Liivinmaan. Viimeinen Ruotsin merivoitto Itämerellä oli Ruotsinsalmen taistelu 1790, jonka muistoksi Suomenlinnan Susisaareen pystytetyn paaden takana on seuraava latinankielinen kaiverrus:

SVBSIDIIS
LEGATI TALLBERGIANI
PRO HELSINGFORS
MONVMENTVM EREXIT
SOCIETAS EHRENSVÄRD
A.D. MCMXXXIII

'Ehrensvärd-seura pystytti muistomerkin Tallbergin testamentin Pro Helsingfors -säätiön avustuksilla vuonna 1933.' Samainen säätiö mainitaan myös pystyttämänsä Kolmen sepän patsaan jalustassa.