Suomen erilaisuus indoeurooppalaisiin kieliin verrattuna voi olla väsynyt vitsi, mutta tämä hiljattain Facebookissa näkemäni kuva on silti kiva. Tiedonvälitystarkoituksessa ajattelin koota hieman toisenlaisen taulukon, joka vaihtelun vuoksi korostaa suomen kielen yhteyksiä eurooppalaisiin kieliin, joista tässä taulukossa olen esimerkeiksi valinnut englannin, saksan ja ruotsin.
Kullakin rivillä olevat sanat ovat pohjimmiltaan etymologisesti sama sana, vaikka ne eivät eri kielissä välttämättä enää tarkoitakaan samaa asiaa. Taulukko ei ota kantaa siihen, kuinka vanhasta lainasta on kyse tai mistä kielestä sana on lainattu. (Onpa mukana yksi latinastakin peräisin oleva sana.) Olen tarkoituksella jättänyt pois kaikenlaiset helposti lainasanoiksi tunnistettavat kansainväliset sanat ja tylsät "sivistyssanat".
Maanantain lisäksi vastaavan rivin voisi laatia myös torstaista (Thursday ~ Donnerstag ~ Torsdag), perjantaista (Friday ~ Freitag ~ Fredag) ja sunnuntaista (Sunday ~ Sonntag ~ Söndag).
Eräiden ikivanhojen lainojen tapauksessa näkyy, että suomalaisessa vastineessa on pääte -as. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että suomalaiset olisivat ennen i-päätettä (posti, pankki, modeemi) laittaneet kaikkien lainasanojen loppuun -as, vaan kyseessä on latinan us-päätettä vastaava muinaisgermaaninen maskuliinin nominatiivin pääte, joka on säilynyt suomeen lainatuissa sanoissa mutta kadonnut nykygermaanisista kielistä lukuun ottamatta islantia ja fääriä, joissa se on säilynyt hieman muuttuneessa muodossa -ur.
Kahdella alimmalla rivillä kyse on eri-ikäisistä etymologisista kaksoiskappaleista: sanoista viina ja viini kirjoitin ohimennen täällä.
Muistutan vielä, että etymologista yhteyttä ei osoita pelkästään se, että sanat näyttävät samalta ja tarkoittavat jotain samantapaista. Todennäköisintä alkuperää selvitettäessä on otettava huomioon säännömukaiset äänteenmuutokset ja erinäisiä muitakin asioita: esimerkiksi englannin county ja suomen kunta eivät hyvällä tahdollakaan liity toisiinsa. Sivusin hieman metodologisia kysymyksiä (ja sanaa kuningas) aikaisemmin täällä.
Kullakin rivillä olevat sanat ovat pohjimmiltaan etymologisesti sama sana, vaikka ne eivät eri kielissä välttämättä enää tarkoitakaan samaa asiaa. Taulukko ei ota kantaa siihen, kuinka vanhasta lainasta on kyse tai mistä kielestä sana on lainattu. (Onpa mukana yksi latinastakin peräisin oleva sana.) Olen tarkoituksella jättänyt pois kaikenlaiset helposti lainasanoiksi tunnistettavat kansainväliset sanat ja tylsät "sivistyssanat".
| Englanti | Saksa | Ruotsi | Suomi |
| flesh | Fleisch | fläsk | läski |
| gate (murt.) | Gasse | gata | katu |
| king | König | k(on)ung | kuningas |
| lamb | Lamm | lamm | lammas |
| Monday | Montag | måndag | maanantai |
| loaf | Laib | lev | leipä |
| ring | Ring | ring | rengas |
| red | rot | röd | rauta |
| sheen (vanh.) | schön | skön | kaunis |
| snithe (murt.) | schneiden | snida | niittää |
| whale | Wal | val | valas |
| wine | Wein | vin | viina, viini |
| Yule | Jul | jul | juhla, joulu |
Maanantain lisäksi vastaavan rivin voisi laatia myös torstaista (Thursday ~ Donnerstag ~ Torsdag), perjantaista (Friday ~ Freitag ~ Fredag) ja sunnuntaista (Sunday ~ Sonntag ~ Söndag).
Eräiden ikivanhojen lainojen tapauksessa näkyy, että suomalaisessa vastineessa on pääte -as. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että suomalaiset olisivat ennen i-päätettä (posti, pankki, modeemi) laittaneet kaikkien lainasanojen loppuun -as, vaan kyseessä on latinan us-päätettä vastaava muinaisgermaaninen maskuliinin nominatiivin pääte, joka on säilynyt suomeen lainatuissa sanoissa mutta kadonnut nykygermaanisista kielistä lukuun ottamatta islantia ja fääriä, joissa se on säilynyt hieman muuttuneessa muodossa -ur.
Kahdella alimmalla rivillä kyse on eri-ikäisistä etymologisista kaksoiskappaleista: sanoista viina ja viini kirjoitin ohimennen täällä.
Muistutan vielä, että etymologista yhteyttä ei osoita pelkästään se, että sanat näyttävät samalta ja tarkoittavat jotain samantapaista. Todennäköisintä alkuperää selvitettäessä on otettava huomioon säännömukaiset äänteenmuutokset ja erinäisiä muitakin asioita: esimerkiksi englannin county ja suomen kunta eivät hyvällä tahdollakaan liity toisiinsa. Sivusin hieman metodologisia kysymyksiä (ja sanaa kuningas) aikaisemmin täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti