Helsingin edustalle rakennettu Viapori ei ollut suinkaan ainoa hattujen sodan seurauksena Suomeen rakennettu linnoitus Venäjän uhkaa vastaan. Suojaamaan uutta rajaa, jonka taakse Kaakkois-Suomen linnoitukset olivat jääneet Turun rauhassa vuonna 1743, päätettiin rakentaa linnoitus nykyisen Loviisan alueelle, silloiseen Degerbyhyn. Loviisan maalinnoituksen mittavat suunnitelmat eivät toteutuneet bastioneja Rosen ja Ungern pidemmälle, mutta Loviisanlahden suulee maalinnoitusta suojaamaan rakennettu merilinnoitus Svartholma rakennettiin viimeisiä viimeistelyjä lukuun ottamatta vuosien 1748 - 1781 aikana. Linnoitustyöt aloitettiin, kuten Viaporissakin, Augustin Ehrensvärdin johdolla. Rantavarustusten ja keskeneräisiksi jääneiden ulkovarustusten ympäröimä päälinnoitus koostui neljästä bastionista ja niitä yhdistävistä kurtiineista, joista eteläinen toimi komendantin talona, itäinen kasarmina ja läntinen leipomona ja varastona. Pääportti oli pohjoisella sivulla, poispäin vihollisen oletetusta tulosuunnasta.
Kustaan sodassa Svartholma toimi mm. voitokkaaseen Ruotsinsalmen taisteluun matkanneen laivaston tukikohtana ja täydennyssatamana. Suomen sodassa Svartholma antautui parin viikon piirityksen ja pommituksen jälkeen majuri (myöhemmin Venäjän armeijan everstiluutnantti) Carl Magnus Gripenbergin (1754 - 1818) johdolla ainakin osittain puutteellisten muonavarastojen ja sopimattoman tykkikaluston vuoksi.
Venäjän vallan aikana tapahtuneiden Suomen suuriruhtinaskunnan rajamuutosten kautta Loviisa menetti merkityksensä rajalinnoituksena, ja Svartholma aloitti toimintansa vankilana. Vankien tehtäviin kuului hartaushetkiin osallistumisen lisäksi linnoituksen puhtaanapito ja erilaiset huoltotyöt (hieman kuten Suomenlinnassa nykyäänkin). Svartholman vartiotupa toimi myös poliittisten vankien säilytyspaikkana, ja sinne sijoitettiin seitsemän dekabristia vuoden 1825 kapinan jälkeen. Vankila lakkautettiin vuonna 1847 ja vangit siirrettiin Viaporiin.
Krimin sodassa englantilais-ranskalaisen laivaston ei varsinaisesti tarvinnut pommittaa Svartholmaa samaan tapaan kuin Bomarsundia ja Viaporia, sillä linnoitus oli puutteittensa vuoksi päätetty tyhjentää. Kapteeni Hastings Reginald Yelvertonin (1808 - 1878) komentama eskaaderi räjäytti Svartholman linnoituksen heinäkuun 4. päivänä 1855. Seuraavana päivänä Loviisassa syttyi tulipalo, joka tuhosi yli puolet kaupungin rakennuksista. Yelverton lyötiin ansioistaan Itämerellä Bathin ritariksi samana vuonna.
Nykyään suojeltuun ja jo vuosikymmenten ajan restaurointitoimenpiteiden kohteena olleeseen Svartholmaan pääsee kesäisin lautalla Loviisan Laivasillalta. Käytännössä saari on vierailukohteena hyvin samantapainen kuin Suomenlinna, ainoastaan pienempi ja räjähtäneempi.
Käsittelen tässä kirjoituksessa Svartholman linnoitteista löytämiäni piirtokirjoituksia samaan tapaan kuin Suomenlinnaa käsittelevissä kirjoituksissani, vaikka materiaali onkin melko vaatimatonta.
Laiturin lähellä olevan bastioni Nordenskjöldin seinällä on uudehko puulaatta, jossa on seuraava teksti:
Restauroidun ja katetun pohjoisen kurtiinirakennuksen yläkerrassa sijaitsevassa näyttelyssä on yllä olevassa kuvassa näkyvä kivitaulu, jossa on teksti:
Bastioni Schanzin seinässä on 26.6.1945 paljastettu kivilaatta Svartholmassa toimineen Henrik Renqvistin (s. Heikki Kukkonen, 1789 - 1866) muistoksi:
Erikieliset tekstit on asemoitu laatassa vierekkäisille palstoille. Kullakin rivillä oleva ruotsin- ja suomenkielinen teksti vastaavat lähes täysin toisiaan, mutta erojakin on: religiös författare on sananmukaisesti 'uskonnollinen kirjailija', brinnande i bön 'kiihkeä rukouksessa'. Suomenkieliset vastineet kirjojen julkaisija ja uskollinen rukoilija ovat hieman värittömämpiä. Mahdollisesti sanojen pituuksista johtuu vastaavuuden puute kohdassa, jossa hans andliga väckelse 'hänen hengellinen herätyksensä' on suomeksi hänen vaikutustaan.
Muualla bastioni Schantzin seinissä on nuorehkoja kaiverruksia, jotka vaikuttavat olevan nimikirjaimia: löysin sellaisia kuin K. O. S. 62, V. L., P. N. ja E.K. Näiden merkityksen tulkitseminen lienee käytännössä mahdotonta.
Kustaan sodassa Svartholma toimi mm. voitokkaaseen Ruotsinsalmen taisteluun matkanneen laivaston tukikohtana ja täydennyssatamana. Suomen sodassa Svartholma antautui parin viikon piirityksen ja pommituksen jälkeen majuri (myöhemmin Venäjän armeijan everstiluutnantti) Carl Magnus Gripenbergin (1754 - 1818) johdolla ainakin osittain puutteellisten muonavarastojen ja sopimattoman tykkikaluston vuoksi.
Venäjän vallan aikana tapahtuneiden Suomen suuriruhtinaskunnan rajamuutosten kautta Loviisa menetti merkityksensä rajalinnoituksena, ja Svartholma aloitti toimintansa vankilana. Vankien tehtäviin kuului hartaushetkiin osallistumisen lisäksi linnoituksen puhtaanapito ja erilaiset huoltotyöt (hieman kuten Suomenlinnassa nykyäänkin). Svartholman vartiotupa toimi myös poliittisten vankien säilytyspaikkana, ja sinne sijoitettiin seitsemän dekabristia vuoden 1825 kapinan jälkeen. Vankila lakkautettiin vuonna 1847 ja vangit siirrettiin Viaporiin.
Krimin sodassa englantilais-ranskalaisen laivaston ei varsinaisesti tarvinnut pommittaa Svartholmaa samaan tapaan kuin Bomarsundia ja Viaporia, sillä linnoitus oli puutteittensa vuoksi päätetty tyhjentää. Kapteeni Hastings Reginald Yelvertonin (1808 - 1878) komentama eskaaderi räjäytti Svartholman linnoituksen heinäkuun 4. päivänä 1855. Seuraavana päivänä Loviisassa syttyi tulipalo, joka tuhosi yli puolet kaupungin rakennuksista. Yelverton lyötiin ansioistaan Itämerellä Bathin ritariksi samana vuonna.
Nykyään suojeltuun ja jo vuosikymmenten ajan restaurointitoimenpiteiden kohteena olleeseen Svartholmaan pääsee kesäisin lautalla Loviisan Laivasillalta. Käytännössä saari on vierailukohteena hyvin samantapainen kuin Suomenlinna, ainoastaan pienempi ja räjähtäneempi.
Käsittelen tässä kirjoituksessa Svartholman linnoitteista löytämiäni piirtokirjoituksia samaan tapaan kuin Suomenlinnaa käsittelevissä kirjoituksissani, vaikka materiaali onkin melko vaatimatonta.
Laiturin lähellä olevan bastioni Nordenskjöldin seinällä on uudehko puulaatta, jossa on seuraava teksti:
SvartholmVuosi 1764 viittaa päälinnoituksen valmistumiseen.
1748 - 1764
Huvudkonstruktör Augustin Ehrensvärd
Pääsuunnittelija
 |
Bastion'Bastioni Qveckfelt.' Kyseessä on epäilemättä bastioni Qveckfeltin nimikyltti. Bastioni sijaitsee pääportin itäpuolella (eikä länsipuolella, kuten näyttelyn karttaan oli virheellisesti merkitty) ja se on nimetty rakennustöiden johtajana toimineen Eric Henric Qveckfeltin (1720 - 1757) mukaan. Bastionin ulkoseinässä on eräässä kivessä haparoivalla käsialalla tehty kaiverrus:
Qvickfeldt
AB HEAB ja HE ovat ligatuuria, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Muutkin lukutavat lienevät mahdollisia. Merkitys ja tekstin ikä jäävät hämäriksi, vaikka 1753 (ensimmäinen numero näkyy melko huonosti) vaikuttaisi olevan vuosiluku.
WR 1753.
WRB
 |
| Kaiverruksia bastioni Qveckfeltin seinässä. |
"Asuminen" on tässä tapauksessa ymmärrettävä eräänlaisena eufemismina. Esivallan silmissä Renqvistin edustama herännäisyys nähtiin mahdollisena ongelmana, ja hänet määrättiin Svartholman vankilasaarelle ilman oikeutta poistua sieltä eli de facto vangiksi. Hänen kirjalliset harrastuksensa kuitenkin myötävaikuttivat hänen tunnettuuteensa.
PÅ SVARTHOLM SVARTHOLMASSA LEVDE ÅREN ASUI VUOSINA 1826 - 1836 1826 - 1836 PASTOR PASTORI HENRIK RENQVIST HENRIK RENQVIST VÄCKELSE HENGELLINEN PREDIKANT HERÄTTÄJÄ RELIGIÖS KIRJOJEN FÖRFATTARE JULKAISIJA BRINNANDE USKOLLINEN I BÖN RUKOILIJA FÄNGELSETS VANKILAN MURAR MUURIT FÖRMÅDDE ICKE EIVÄT VOINEET HINDRA HANS ESTÄÄ ANDLIGA HÄNEN VÄCKELSE VAIKUTUSTAAN ATT UDBREDA SIG LEVIÄMÄSTÄ ÖVER LANDET YLI MAAN
Erikieliset tekstit on asemoitu laatassa vierekkäisille palstoille. Kullakin rivillä oleva ruotsin- ja suomenkielinen teksti vastaavat lähes täysin toisiaan, mutta erojakin on: religiös författare on sananmukaisesti 'uskonnollinen kirjailija', brinnande i bön 'kiihkeä rukouksessa'. Suomenkieliset vastineet kirjojen julkaisija ja uskollinen rukoilija ovat hieman värittömämpiä. Mahdollisesti sanojen pituuksista johtuu vastaavuuden puute kohdassa, jossa hans andliga väckelse 'hänen hengellinen herätyksensä' on suomeksi hänen vaikutustaan.
 |
| Näkymä eteläisen rantavarustuksen ulkopuolelta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti