The Satanic Bible on Anton Szandor LaVeyn (1930 - 1997) kirjoittama kokoelma satanistisia esseitä ja rituaaleja, joka ilmestyi vuonna 1969. Kyseessä on Church of Satan -nimisen uskonnollisen yhteisön perusteos. Teos jakautuu neljään kirjaan, jotka edustavat kukin yhtä neljästä alkuaineesta: Book of Satan (tuli), Book of Lucifer (ilma), Book of Belial (maa) ja Book of Leviathan (vesi). Käsittelen tässä kirjoituksessa teoksen niitä osa-alueita, jotka ovat kiinnostavia kielitieteellisestä näkökulmasta: toinen kirja sisältää luettelon infernaalisista nimistä sekä joitakin etymologisia selityksiä, ja neljäs kirja sisältää yhdeksäntoista eenokinkielistä avainta eli kutsua (Enochian Keys or Calls) sekä alkukielellä että englanniksi.
Tietysti latinistien perinteitä noudattaen on ensimmäisenä huomautettava, että alkusanojen lopussa (s. 24) olevat Regie Satanas! ja Ave Satanas! ovat virheellisiä: puhuttelussa käytetyn vokatiivin pitäisi olla Satana, ja regere-verbin imperatiivi, jota tässä on luultavasti tavoiteltu, on rege. Toisessa kirjassa LaVey esittää mielenkiintoisen näkemyksen englannin sanan devil etymologiasta (s. 55):
Seuraavalta sivulta löytyy lisää etymologiaa (s. 56):
Paragogisella l:llä selitetään sanan Devil lisäksi myös Saatanan valtakunnan englanninkielisen nimityksen etymologia (s. 61 - 62):
Väite, että eenokin kieli olisi vanhempi kuin sanskrit, liittynee ainakin epäsuorasti indoeuropeistiikan alkutaipaleiden popularisoimaan käsitykseen, että sanskrit olisi käytännössä indoeurooppalaisten kielten kantakieli. Käsittelen kielten iästä puhumisen problematiikkaa toisella kertaa, mutta eenokin kielen tapauksessa voitaneen turvallisesti todeta, että kieli on keksitty 1500-luvulla, mahdollisesti Prahassa, eikä siis ole millään mittarilla vanhempi kuin sanskrit.
Maininta kielen järkevästä kieliopillisesta ja syntaktisesta perustasta on lähtökohtaisesti mielekäs huomio, sillä kyse on keinotekoisesta kielestä, joka olisi voinut jäädä myös kehittäjältään kesken ja olla siten, toisin kuin luonnolliset kielet, rakenteeltaan puutteellinen. En tosin tiedä, millä perusteella LaVey on tullut tähän tulokseen olemassa olevan eenokinkielisen aineiston perusteella. Olisi myös mielenkiintoista tietää, missä suhteessa eenokin kielen fonologia muistuttaa arabiaa mutta ei (nyky?)hepreaa (tai toisinpäin) sellaisten äänteiden osalta, jotka eivät esiinny englannissa. Kielessä on varmasti myös runsaasti samoja äänteitä kuin latinassa, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mitkä näistä ovat olleet LaVeyn mielessä. Voi tietysti olla, että luonnehdinnat edustavat vain jonkinlaista vapaata assosiaatiota. Eenokin kielen ääntämisestä hän kirjoittaa:
Huomion kiinnittää se, että neljäs sana you on ilmaistu Crowleyllä ja LaVeyllä vanhanaikaisemman näköisillä muodoilla ye ja thee. Jälkimmäinen muuttaa merkityksen monikosta yksikköön, ja ensimmäinen on oikeastaan vain vaihtoehtoinen muoto sanalle you. Alunperin ye on nominatiivi ja you akkusatiivi-datiivi (vrt. muinaisenglannin gē ja ēow), vaikka molempia on käytetty eri aikoina sekaisin. (Jotkut erehtyvät pitämään muotoa you nominatiivina ja muotoa ye akkusatiivi-datiivina muotojen me ja thee analogian perusteella.)
Saman teoksen aiemmilla sivuilla sama kutsu annettaan sana kerrallaan käänteisessä järjestyksessä niin, että ensimmäisessä sarakkeessa on eenokinkielinen sana takaperin, seuraavassa englanninnos ja kolmannessa eenokinkielinen sana oikeinpäin (eli oletettavasti ääntöasussaan). Jos tässä annetut eenokinkieliset sanat asetetaan LaVeyn antaman version viereen, huomataan, että kyseessä on itse asiassa huomattavasti muokattu versio:
Johtuen alkuteksteissä ja käännöksissä tehdyistä muutoksista ei LaVeyn Satanic Bible ole mitenkään erityisen hyvä lähde eenokin kieleen, ja The Complete Enochian Dictionary jättääkin sen tarjoaman materiaalin huomiotta. LaVeyn oma perustelu tekemilleen muutoksille on, kuten ylempänä jo kävi ilmi, että aikaisemmat käännökset ovat olleet virheellisiä (s. 156):
Sanottakoon vielä, että eenokin kielen konkordanssin tarkastelun perusteella ei tunnu olevan mahdollista päätellä juuri mitään kielen morfologiasta. Huomattava seikka on, että vaikka yksittäiset eenokin kielen sanat vastaavatkin useampaa englannin kielen sanaa, on sanajärjestys kokonaisuudessaan sama kuin englannissa. Tästä on todisteena se, että teksti on ylipäänsä mahdollista kääntää sanasta sanaan niin, että lopputulos on (kieliopillisesti) täysin järkevää englantia. Kuten jo todettua, jää pienoiseksi mysteeriksi, mihin LaVeyn väite kielen rakenteen järkevyydestä perustuu, sillä olemassa olevan korpuksen perusteella ei näyttäisi olevan mahdollista tehdä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.
LaVey (alh. vas.) elementissään. (Kotiposti 1969) |
The semantic meaning of Satan is the "adversary" or "opposition" or the "accuser." The very word "devil" comes from the Indian devi which means "god."Devī on sanskritinkielinen feminiinimuoto sanasta deva 'jumala' ja tarkoittaa siten 'jumalatarta'. Englannin devil pohjautuu muinaisenglanninkieliseen asuun deofol, joka puolestaan perustuu latinankieliseen muotoon diabolus (b äännettynä keskiaikaisittain v:nä), jonka pohjalla on kreikankielinen sana διάβολος ('herjaaja'), joka on johdos verbistä διαβάλλω (← δια- 'läpi' + βάλλω 'heittää'). (LaVeyn mukaan sanan διάβολος merkitys on 'flowing downwards', s. 59.) Kreikan sana on käännöslaina heprean sanasta שָׂטָן sāṭān, joka merkitsee 'vastustajaa' tai 'syyttäjää'. (Septuagintassa eli kreikankielisessä Tanakissa käytetään sanasta yleisnimenä myös käännöstä ἐπίβουλος, esim. 1. Sam. 29:4 ja 2. Sam. 19:22.) Sanojen devi ja devil yhdennäköisyys on siis mitä ilmeisimmin silkkaa sattumaa, eikä siitä voi vetää sen kummempia johtopäätöksiä kuin siitä, että evil on takaperin live (minkä sinänsä paikkansa pitävän havainnon LaVey tekee sivun 63 alaviitteessä.)
Seuraavalta sivulta löytyy lisää etymologiaa (s. 56):
The old gods did not die, they fell into Hell and became devils. The bogey, goblin, or bugaboo used to frighten children is derived from the Slavonic "Bog" which means "god," as does Bhaga in Hindu.Etymologinen selitys ei voi perustua pelkästään satunnaisiin assosiaatioihin, vaan mielellään havaittuihin säännönmukaisuuksiin. Slaavilaisissa kielissä tavattava *bogъ toki merkitsee 'jumalaa', mutta esimerkiksi muinaiskirkkoslaavissa tavattavat johdannaiset богатъ 'rikas' ja оубогъ 'köyhä' sekä sanskritin sanan bhaga 'jumala' muut merkitykset kuten 'herra' ja 'rikkaus' viittaavat siihen, että sanan alkuperäinen merkitys viittaa ennemmin maalliseen vaurauteen (vrt. suomen herra, joka myös merkitsee 'Jumalaa'). Sanat bogey ja bogaboo perustuvat Oxford English Dictionaryn mukaan vanhentuneeseen tai murteelliseen sanaan bug, joka mahdollisesti perustuu kymrin sanaan bwg 'aave'. Goblin puolestaan tulee englantiin ranskan sanasta gobelin, jonka pohjalla on mahdollisesti keskiajan latinan kautta kreikan sana κόβαλος, jonka merkitys monikossa on Liddell-Scottin mukaan 'mischievous goblins, invoked by rogues'.
Paragogisella l:llä selitetään sanan Devil lisäksi myös Saatanan valtakunnan englanninkielisen nimityksen etymologia (s. 61 - 62):
The Teutonic Goddess of the Dead and daughter of Loki was named Hel, a Pagan god of torture and punishment. Another "L" was added when the books of the Old Testament were formulated. The prophets who wrote the Bible did not know the word "Hell"; they used the Hebrew Sheol and the Greek Hades, which meant the grave; also the Greek Tartaros, which was the abode of fallen angels, the underworld (inside the earth), and Gehenna, which was a valley near Jerusalem where Moloch reigned and garbage was dumped and burned. It is from this that the Christian Church has evolved the idea of "fire and brimstone" in Hell.
Vanhan testamentin kirjoittajat eivät varmasti tunteneet nykyenglannin sanaa Hell, mutta voisin kuvitella olevan parempiakin syitä siihen, että he eivät käyttäneet sitä. On toki mahdollisuuksien rajoissa, että englannin sana on lainattu muinaisskandinaavista, mutta tällöinkin oletettu toisen l-kirjaimen lisäys (?) olisi tapahtunut paljon myöhemmin kuin VT:n kokoamisen aikaan. Sitä paitsi jo 300-luvulla käännetyssä gootinkielisessä Raamatussa kreikan sana Γέεννα 'Gehenna' on käännetty lainasanalla gaiainna, mutta ᾍδης 'Hades, Tuonela' on käännetty sanalla halja, joka on ilmeinen kognaatti sanalle Hell ja selittää myös sellaiset muodot kuin muinaissaksin Hellia ja muinaiskeskiyläsaksan Hella. Kyse ei siis ole siitä, että muotoon hel olisi "lisätty l-kirjain", vaan lähinnä siitä, että sana on lyhentynyt alkumuodostaan. Muinaisenglannissa sana esiintyy sekä feminiinisenä muodossa hel(l) että maskuliinisena muodossa helle.
Tartaros (Τάρταρος) ei esiinny Uudessa testamentissa lainkaan, mutta sanasta johdettua verbiä ταρταρόω käytetään merkityksessä 'heittää Tartarokseen' (2. Piet. 2:4). Tämä on johtanut sellaiseen tulkintaan, että Tartaros on juuri langenneiden enkelien paikka. Heprean שְׁאוֹל šə’ōl merkitsee 'hautaa', mutta kreikan ᾍδης tiettävästi ei.
Kuten ylempänä käsitelty alkusanojen latina, ei invokaation alussa (s. 144) oleva toivotus In nomine Dei nostri Satanas Luciferi excelsi! ole sekään ihan oikein: sanan Satanas genetiivi olisi latinaksi Satanae. Invokaation lopuksi tulee ohjeen mukaan lausua infernaalisia nimiä, jotka on lueteltu seuraavalla sivulla (s. 145) aakkosjärjestyksessä niihin viittaamisen helpottamiseksi, mutta itse rituaalissa ne tulee lausua "foneettisesti tehokkaassa" järjestyksessä. Nimet on selitetty sivuilla 58 - 60, lukuun ottamatta nimeä Shamad, joka puuttuu selityksistä; sen sijaan selitykset sisältävät nimen Saitan, joka puolestaan puuttuu invokaation yhteydessä olevasta listasta. Nimen Saitan selitys on 'Enochian equivalent of Satan', mistä pääsemmekin ehkä mielenkiintoisimpaan aiheeseen eli eenokin kieleen, josta LaVey kirjoittaa seuraavasti (s. 155):
Kuten ylempänä käsitelty alkusanojen latina, ei invokaation alussa (s. 144) oleva toivotus In nomine Dei nostri Satanas Luciferi excelsi! ole sekään ihan oikein: sanan Satanas genetiivi olisi latinaksi Satanae. Invokaation lopuksi tulee ohjeen mukaan lausua infernaalisia nimiä, jotka on lueteltu seuraavalla sivulla (s. 145) aakkosjärjestyksessä niihin viittaamisen helpottamiseksi, mutta itse rituaalissa ne tulee lausua "foneettisesti tehokkaassa" järjestyksessä. Nimet on selitetty sivuilla 58 - 60, lukuun ottamatta nimeä Shamad, joka puuttuu selityksistä; sen sijaan selitykset sisältävät nimen Saitan, joka puolestaan puuttuu invokaation yhteydessä olevasta listasta. Nimen Saitan selitys on 'Enochian equivalent of Satan', mistä pääsemmekin ehkä mielenkiintoisimpaan aiheeseen eli eenokin kieleen, josta LaVey kirjoittaa seuraavasti (s. 155):
The magical language used in Satanic ritual is Enochian, a language thought to be older than Sanskrit, with a sound grammatical and syntactical basis. It resembles Arabic in some sounds and Hebrew and Latin in others. It first appeared in print in 1659 in a biography of John Dee, the famous Sixteenth Century seer and court astrologer. This work, by Meric Casaubon, describes the occultist Dee's activities with his associate, Edward Kelly, in the art of scrying or crystal gazing.Meric Casaubonin (1599 - 1671) tässä tarkoitettu teos on A True & Faithful Relation of What passed for many Yeers Between Dr. John Dee (A Mathematician of Great Fame in Q. Eliz. and King James their Reignes) and Some Spirits (1659), jokä käsittelee John Deen (1527 - 1608 tai 1609) ja hänen kollegansa Edward Kell(e)yn (1555 - 1597) okkultistisia touhuja.
"The Order of the Inspiriti". Edward Kelly keskellä vasemmalla, John Dee alhaalla oikealla. Ylhäällä vasemmalla komeilee Muhammed. (Kuva Casaubonin teoksesta.) |
Väite, että eenokin kieli olisi vanhempi kuin sanskrit, liittynee ainakin epäsuorasti indoeuropeistiikan alkutaipaleiden popularisoimaan käsitykseen, että sanskrit olisi käytännössä indoeurooppalaisten kielten kantakieli. Käsittelen kielten iästä puhumisen problematiikkaa toisella kertaa, mutta eenokin kielen tapauksessa voitaneen turvallisesti todeta, että kieli on keksitty 1500-luvulla, mahdollisesti Prahassa, eikä siis ole millään mittarilla vanhempi kuin sanskrit.
Maininta kielen järkevästä kieliopillisesta ja syntaktisesta perustasta on lähtökohtaisesti mielekäs huomio, sillä kyse on keinotekoisesta kielestä, joka olisi voinut jäädä myös kehittäjältään kesken ja olla siten, toisin kuin luonnolliset kielet, rakenteeltaan puutteellinen. En tosin tiedä, millä perusteella LaVey on tullut tähän tulokseen olemassa olevan eenokinkielisen aineiston perusteella. Olisi myös mielenkiintoista tietää, missä suhteessa eenokin kielen fonologia muistuttaa arabiaa mutta ei (nyky?)hepreaa (tai toisinpäin) sellaisten äänteiden osalta, jotka eivät esiinny englannissa. Kielessä on varmasti myös runsaasti samoja äänteitä kuin latinassa, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mitkä näistä ovat olleet LaVeyn mielessä. Voi tietysti olla, että luonnehdinnat edustavat vain jonkinlaista vapaata assosiaatiota. Eenokin kielen ääntämisestä hän kirjoittaa:
In Enochian the meaning of the words, combined with the quality of the words, unite to create a pattern of sound which can cause tremendous reaction in the atmosphere. The barbaric tonal qualities of this language give it a truly magical effect which cannot be described.Tämän perusteella on sääli, ettei kirjalija ole liittänyt teokseensa varsinaista ääntämisohjetta: Casaubonin teoksessa on sentään sellaisia satunnaisia huomioita kuin "IADPIL accent ad", "PILAH three syllables"ja "P is distinctly pronounced by it self" (s. 84 - 85). Käännöksestään LaVey sanoo seuraavaa:
I have presented my translation of the following calls with an archaic but Satanically correct unvarnishing of the translation employed by the Order of the Golden Dawn in the late Nineteenth Century.Kultaisen aamunkoiton hermeettinen sääntökunta perustettiin Englannissa vuonna 1888, ja sillä on ollut huomattava vaikutus myöhempään okkultismiin. LaVey sanoo muokanneensa kyseisen sääntökunnan käyttämiä käännöksiä saatanallisesti korrektimpaan suuntaan, mutta hän on muokannut myös alkutekstejä. Alla on ensimmäinen eenokinkielinen kutsu LaVeyn antamassa muodossa:
OL sonuf vaoresaji, gohu IAD Balata, elanusaha caelazod: sobrazod-ol Roray i ta nazodapesad, Giraa ta maelpereji, das hoel-qo qaa notahoa zodimezod, od comemahe ta nobeloha zodien; soba tahil ginonupe pereje aladi, das vaurebes obolehe giresam. Casarem ohorela caba Pire: das zodonurenusagi cab: erem Iadanahe. Pilahe farezodem zodenurezoda adana gono Iadapiel das home-tohe soba ipame lu ipamis: das sobolo vepe zodomeda poamal, od bogipa aai ta piape Piamoel od Vaoan! Zodacare, eca, od zodameranu! odo cicale Qaa; zodoreje, lape zodiredo Noco Mada, Hoathahe Saitan!Yllä oleva versio on käytännössä identtinen okkultisti Aleister Crowleyn (1875 - 1847) teoksessa Liber Chanokh sub Figurâ LXXXIV julkaiseman kanssa, mutta merkittävää on, että LaVey on korvannut sanan Iaida sanalla Saitan. LaVeyn käännös on seuraavanlainen:
I reign over thee, saith the Lord of the Earth, in power exalted above and below, in whose hands the sun is a glittering sword and the moon a through-thrusting fire, who measureth your garments in the midst of my vestures, and trusseth you up as the palms of my hands, and brightened your vestments with Infernal light. I made ye a law to govern the holy ones, and delivered a rod with wisdom supreme. You lifted your voices and swore your allegiances to Him that liveth triumphant, whose beginning is not, nor end cannot be, which shineth as a flame in the midst of your palaces, and reigneth amongst you as the balance of life! Move therefore, and appear! Open the mysteries of your creation! Be friendly unto me, for I am the same! - the true worshipper of the highest and ineffable King of Hell!Tässä käännöksessä on huomattavia eroja Crowleyn käännökseen, vaikka on ilmeistä, että molemmat käännökset perustuvat pohjimmiltaan samaan lähteeseen (enkä siis tarkoita tässä eenokinkielistä tekstiä). Olen merkinnyt alla olevaan Crowleyn versioon LaVeyn muuttamat ilmaisut lihavoinnilla ja hänen käännöksestä puuttuvat kohdat hakasulkeilla:
I REIGN over ye, saith the God of Justice, in power exalted above the Firmament of Wrath, in whose hands the Sun is as a sword, and the Moon [as] a through thrusting Fire: who measureth your Garments in the midst of my Vestures, and trussed you together as the palms of my hands. [Whose seats I garnished with the Fire of Gathering,] and beautified your garments with admiration.Crowleyn käännös vastaa kuitenkin tekstin alkuperäistä muotoa, joka on julkaistu edellä mainitussa Casabounin teoksessa, joka perustuu Deen ja Kelleyn alkuperäiseen käsikirjoituksen (British Library Sloane MS 5007). Teos antaa käännöksen kokonaisuudessaan seuraavassa muodossa (s. 87 - 88):
To whom I made a law to govern the Holy Ones, and delivered [ye] a Rod, with the Ark of Knowledge. [Moreover] you lifted up your voices and sware obedience and faith to Him that liveth and triumpheth: whose beginning is not, nor end cannot be : which shineth as a flame in the midst of your palaces, and reigneth amongst you as the balance of righteousness and truth!
Move therefore, and shew yourselves! Open the mysteries of your creation! Be friendly unto me, for I am the [servant of the] same [your God:] the true worshipper of the Highest!
I Reign over you ſaith the God of Juſtice, in power exalted above the firmaments of wrath, in whoſe hands the Son [sic!] is as a Sword, and the Moon as a through thruſting fire which meaſureth your garments in the midſt of my veſtures, and truſſed you together as the palms of my hands, whoſe ſeats I garniſhed with the fire of gathering and beautified your garments with admiration to whom I made a Law to govern the holy ones, and delivered you a rod with the ark of knowledge, moreover you lifted up your voices and ſware obedience and faith to him that liveth and triumpheth whoſe beginning is not, nor end can not he which ſhineth as a flame in the midſt of your Palace, and raigneth amongſt you as the Ballance of righteouſneſſe and truth. Move therefore and ſhew your ſelves, open the myſteries of your Creation, be friendly unto me; for I am the ſervant of the ſame your God, the true worſipper of the Higheſt.(Kursivointi alkutekstin mukainen.)
Huomion kiinnittää se, että neljäs sana you on ilmaistu Crowleyllä ja LaVeyllä vanhanaikaisemman näköisillä muodoilla ye ja thee. Jälkimmäinen muuttaa merkityksen monikosta yksikköön, ja ensimmäinen on oikeastaan vain vaihtoehtoinen muoto sanalle you. Alunperin ye on nominatiivi ja you akkusatiivi-datiivi (vrt. muinaisenglannin gē ja ēow), vaikka molempia on käytetty eri aikoina sekaisin. (Jotkut erehtyvät pitämään muotoa you nominatiivina ja muotoa ye akkusatiivi-datiivina muotojen me ja thee analogian perusteella.)
Saman teoksen aiemmilla sivuilla sama kutsu annettaan sana kerrallaan käänteisessä järjestyksessä niin, että ensimmäisessä sarakkeessa on eenokinkielinen sana takaperin, seuraavassa englanninnos ja kolmannessa eenokinkielinen sana oikeinpäin (eli oletettavasti ääntöasussaan). Jos tässä annetut eenokinkieliset sanat asetetaan LaVeyn antaman version viereen, huomataan, että kyseessä on itse asiassa huomattavasti muokattu versio:
OL SONF VORSG GOHO IAD BALT LONSH CALZ VONPHO SOBRA ZOL ROR I TA NAZPSAD(Deen ja Kelleyn tekstissä sanojen CALZ ja SOBRA välissä on VONPHO, joka merkitsee 'of wrath'.) Eenokin kielen kirjaimet ja niiden translitterointiin käytetyt latinalaiset aakkoset ovat tämän tulkinnan mukaan itse asiassa ainakin jossain määrin tavumerkkejä, sillä esim. z luetaan [zod] ja l luetaan sanan alussa [el] ja keskellä [la]. Koska g näyttäisi ääntyvän sanan lopussa [dʒi:] ja sanan alussa o:n edellä [g], on eenokin kielen oikeinkirjoitus ainakin tässä suhteessa hämmentävän lähellä englannin käytäntöjä. Tämä tapa ääntää eenokin kieltä on tiettävästi syntynyt vasta Kultaisen aamunkoiton rituaaleissa eikä vastaa Deen ja Kelleyn käyttämää ääntöasua.
OL sonuf vaoresaji, gohu IAD Balata, elanusaha caelazod: sobrazod-ol Roray i ta nazodapesad
Ensimmäisen kutsun alku takaperin Deen ja Kelleyn mukaan. (Casaubonin teoksesta.) |
Dispensing with such once-pragmatic whitewashing in terms such as "holy" and "angelic," and arbitrarily chosen groups of numbers, the purpose of which were only to act as substitutes for "blasphemous" words - here, then, are the TRUE Enochian Calls, as received from an unknown hand.(Kappaleeseen liittyy alaviite: The unexpurgated version, translated by Anton LaVey.)
Sanottakoon vielä, että eenokin kielen konkordanssin tarkastelun perusteella ei tunnu olevan mahdollista päätellä juuri mitään kielen morfologiasta. Huomattava seikka on, että vaikka yksittäiset eenokin kielen sanat vastaavatkin useampaa englannin kielen sanaa, on sanajärjestys kokonaisuudessaan sama kuin englannissa. Tästä on todisteena se, että teksti on ylipäänsä mahdollista kääntää sanasta sanaan niin, että lopputulos on (kieliopillisesti) täysin järkevää englantia. Kuten jo todettua, jää pienoiseksi mysteeriksi, mihin LaVeyn väite kielen rakenteen järkevyydestä perustuu, sillä olemassa olevan korpuksen perusteella ei näyttäisi olevan mahdollista tehdä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti