Sotilasmerkeistä

Sotilas- eli taktiset merkit ovat ideogrammeja, joita käytetään kuvaamaan kartalla joukkoja, niiden vastuualueita ja toimintaa sekä käsin piirrettäessä että tietojärjestelmiä käytettäessä. Merkeillä voidaan myös kuvata sulutteita ja kalustoa (ajoneuvoja ja aseita) tai erilaisia tapahtumia kuten tulipaloja. Suomessa käytettävät merkit ovat NATO-standardin APP-6A mukaisia. Asiaankuuluva ohjesääntö Sotilasmerkstö ja lyhenteet (SML, 2005) löytyy Puolustusvoimien sivuilta. Tässä kirjoituksessa käsittelen ensisijaisesti merkkejä sikäli, kun niiden rakenne sekä merkkien (signifiant) ja niiden merkityksen (signifié) suhde ovat nähdäkseni kiinnostavia, sekä tarjoan kirjoituksen seuraamiseksi riittävän pintaraapaisun itse aiheesta sitä ennestään tuntemattomalle.

Joukon merkki muodostuu kehyksestä, sen sisälle piirrettävistä kuvakkeista sekä kehyksen ulkopuolelle tehtävistä lisämerkinnöistä. Kehyksen muoto (ja väri tai täyttöväri) on tunnistetieto: suorakaide merkitsee 'omaa', vinoneliö 'vihollista', neliö 'puolueetonta' ja nelilehtinen apila (?) 'tuntematonta'. Toimintaympäristö voidaan esittää kehyksen puutteella ylhäällä ('vedenalainen') tai alhaalla ('ilma/avaruus') (SML: 13). Tähystys- ja vartiopaikan kehys on kannallaan seisova kolmio, joten tunnistetieto on ilmaistava värillä tai lisätiedolla. (Keskityn tässä kirjoituksessa yksinkertaisuuden vuoksi vain omiin joukkoihin.) Esimerkkinä omien joukkojen suorakaidekehykseen asetetuista kuvakkeista jalkaväki, ilmatorjunta ja viesti:

Jalkaväen kuvake pohjautuu ilmiselvästi Yhdysvaltain jalkaväen tunnukseen, jossa on kaksi ristissä olevaa muskettia, ilmatorjunnan kuvake kuvannee jonkinlaista suojakupua, ja viestin kuvakkeena on jotenkin sähkömagnetismiin liittyvä salama.

Lisämerkinnöistä tärkeimmät ovat joukon koon ilmaiseva merkki kehyksen yläpuolella sekä joukon yksilöivä tunniste vasemmalla ja ylemmän johtoportaan tunniste oikealla. Alla esimerkkejä:

Pystyviia | merkitsee 'perusyksikköä', joka on jalkaväessä komppania, tykistössä patteri; kaksi viivaa || merkitsee vastaavasti 'joukkoyksikköä', joka on tässä yhteydessä joko pataljoona tai patteristo. Risteävät lävistäjät (☓) merkitsevät 'jalkaväkeä', keskellä oleva pallo ● 'kenttätykistöä'; lävistäjien kanssa risteävä pystyviiva merkitsee 'jääkäriä'. Vasemmalla oleva numero on joukon yksilöivä tunniste ('3. komppania', '1. patteri' ja '2. pataljoona'), oikealla alin rivi nimeää ylemmät johtoportaat (merkinnöistä voidaan yksiselitteisesti päätellä vain numerot; viimeisen tapauksessa POR on 'Porin Jääkäriprikaati'). Ylempi rivi oikealla antaa kalustoa koskevia lisätietoja (122H '122-millinen haupitsi',  PS83 'kuljetuspanssariajoneuvo PASI'). Merkintä PS30 merkitsee 'perussuunta 30-00'.

Yllä olevat tarkoittaavat tässä tapauksessa seuraavia joukkoja lisätietoineen: '1. Jalkaväkiprikaatin 2. Pataljoonan 3. Jalkaväkikomppania' (SML: 22), 'Kenttätykistörykmentti 7:n 2. Patteriston 1. Tulipatteri, 122 mm:n haupitsikalusto, perussuunta 30-00' (SML: 53), 'Porin Jääkäriprikaatin 2. Jääkäripataljoona, PS83-kalusto' (SML: 50). (Normaalisti viimeisen eli suurimman joukon lyhenne kirjoitetaan täydellisenä, jolloin kahden ensimmäisen joukon yläjohtoportaat merkittäisiin 2/1JVPR ja 2/7KTR.)

Koska kyse on kansainvälisestä standardista, sivuaa sotilasmerkkien kansallisen soveltamisen problematiikka jossain määrin sotilasarvojen ja niihin liittyvien joukkojen nimitysten kääntämistä, jota käsittelin toisaalla. Komppania ja pataljoona ovat suhteellisen kansainvälisiä, joten Yhdysvalloissakin | on 'company' ja || 'battalion', mutta pienemmissä joukoissa kansallinen vaihtelu on suurempaa. Suomessa ⌀ (= tyhjä) on 'taistelija' tai 'taistelijapari', ● on 'partio', ●● 'ryhmä' ja ●●● 'joukkue' (tai 'jaos'). Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ●●● on suomalaista joukkuetta vastaava 'platoon', mutta Yhdysvalloissa ⌀ on 'team', ● on 'squad' ja ●● 'section'; Brittiarmeijassa puolestaan ● on 'section' eikä ●● ole käytössä lainkaan. En kuitenkaan käsittele tässä kirjoituksessa mahdollisia käännösongelmia tai taktisten merkkien käyttöä vertailun kiintopisteenä tätä enempää.

Merkkien yhdistelemisen tulos on toisinaan täysin odotusten mukainen, mutta on muistettava, että merkkejä käytetään kuvaamaan olemassa olevia organisaatioita eikä toisin päin. Esimerkkinä jalkaväen merkki yhdistettynä liikkuvuutta 'moottoroitu' kuvaavaan pystyviivaan:

Abstrakti merkitys on tietenkin 'jalkaväki' + 'moottoroitu', mutta Suomessa omista joukoista ei käytetä termiä moottoroitu jalkaväki: moottoroidut eli nopeaan liikkumiseen kykenevät joukot ovat jääkäreitä. Toinen esimerkki on tykistön ja tiedustelun kuvakkeiden yhdistäminen:

Abstrakti merkitys on tässä tapauksessa 'tykistön tiedustelu', mutta terminologisesti oikeampi ilmaisu on 'maalitiedustelu' tai 'maalinosoitus'. Kun merkkiin yhdistetään vielä joukon kokoa ilmaiseva pystyviiva, saadaan tiedustelupatterin merkki:

Kuten ylempänä mainitsin, tähystyspaikat merkitään kannallaan seisovalla kolmiolla. Tähystyspaikan tarkka luonne ilmaistaan kuvakkeilla ja lisämerkinnöillä, jolloin saadaan tunnusmerkittömän tähystyspaikan lisäksi merkittyä myös tiedustelujoukon tähystyspaikka tiedustelun kuvakkeella (eli nousevalla "lävistäjällä") sekä vartiopaikka lisätekstikentän merkinnällä V:

Mielenkiintoinen tapaus on kuitenkin tähystyspaikan kolmio yhdistettynä kenttätykistön kuvakkeeseen:

Tässä tulee kysymykseen merkkien ja niiden kuvaaman todellisuuden suhde: "tykistön tähystyspaikka" on tietenkin tulenjohtopaikka. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että näin muodostettu merkki toimii myös tulenjohdon koulutushaaran kuvakkeena. Tätä kuvaketta voidaan käyttää muodostettaessa esimerkiksi alla näkyvä tulenjohtue, tulenjohtopatteri sekä tulenjohdon ja viestin (ks. ylempänä) kuvakkeet yhdistämällä saatu tulenjohto- ja viestipatteri:

Viimeksi mainittu on hieman epäesteettinen, sillä viestin kuvakkeelle tunnusmerkillinen mutka salaman keskivaiheilla jää tulenjohdon kuvakkeen taakse piiloon.

Tulenjohdon tehtävä on johtaa epäsuoraa tulta. Tulenjohtajien alalaji ovat tiedustelutulenjohtajat, jotka johtavat operatiivista tulenkäyttöä vihollisen selustassa. Liittämällä tiedustelun kuvake tulenjohtopaikan merkkiin saadaan "tiedusteluyksikön miehittämä (tiedustelu)tulenjohtopaikka" (SML: 45):

Ainakin teoriassa olisi mahdollista käyttää tätäkin merkkiä edelleen tiedustelutulenjohton kuvakkeena. Normaalisti kuvakkeet ovat kuitenkin "radikaaleja" eli ne eivät muodostu mistään tunnistettavista pienemmistä elementeistä. Kuvakkeiden joukossa on muutamia tapauksia, joissa kuvakkeen osaksi voidaan puhtaan graafisin perustein mieltää jokin toinen olemassa oleva kuvake ilman, että niiden merkityksillä on mitään havaittavaa todellista yhteyttä. Ristin muotoista 'lääkintähuoltoa' merkitsevää kuvaketta lukuun ottamatta alla olevat merkit on esitelty jo ylempänä:

'Tiedustelua' merkitsevä lävistäjä ei ole osa jalkaväen kuvaketta, eikä 'moottoroitua' ilmaiseva pystyviiva osa lääkintähuollon kuvaketta. Toisaalta laskeva lävistäjä tai keskellä oleva vaakaviiva eivät esiinny yksinään. Lääkintähuollon kuvakkeeseen voidaan liittää liikkuvuutta ilmaisevia kuvakkeita, kuten alla näkyvässä evakuointijoukkueen (●●● merkitsee 'joukkuetta') tapauksessa, johon liittetty janan yhdistämistä ympyröistä muodostuva kuvake merkitsee 'pyöräajoneuvoa' (ks. SML: 21):

Toinen mielenkiintoinen merkkinelikkö muodostuu alla olevista pareista, jotka ovat toistensa peilikuvia vaaka-akselin kautta:

Viestin kuvakkeen "vastakohta" merkitsee elektronista sodankäyntiä (ELSO), jonka toimialaan kuuluu sähkömagneettista säteilyä käyttävien järjestelmien tiedustelu, häirintä sekä omien järjestelmien suojaaminen vihollisen vastaavalta toiminnalta. Kuten kuvakkeiden samankaltaisuus antaa ymmärtää, liittyvät viesti eli johtamisjärjestelmät sekä ELSO siis läheisesti toisiinsa, kuten myös johtaminen ja huolto: kehyksen yläreunassa oleva palkki merkitsee 'esikuntayksikköä' (SML: 15), alareunassa 'täydennyksiä eli huoltoa' (SML: 16). Joukon koosta riippuen kyseessä on ensimmäisen tapauksessa joko esikunta- tai komentojoukko. Esimerkkejä:

Merkit ovat vasemmalta oikealle huoltopataljoona, esikunta- ja viestikomppania sekä komento- ja huoltojoukkue. Komento- ja huoltojoukkue on komppaniatason joukko Esikunta- ja huoltokomppania voidaan muutta joko ilmatorjunnan tai tykistön esikunta- ja huoltopatteriksi lisäämällä merkkiin asiaankuuluvan aselajin kuvake:

Tässä tapauksessa taktinen merkki sisältää enemmän tietoa kuin vastaava sanallinen ilmaisu, joka molempien yllä olevien merkkien tapauksessa olisi siis esikunta- ja viestipatteri.

Ilmatorjunnan kuvakkeen kanssa hieman samanhenkinen on panssarintorjunnan kolmiomainen kuvake, joka toisaalta tuo erehdyttävästi  mieleen tähystyspaikan kehyksen muodon:

Ilmatorjunnan (IT) ja panssarintorjunnan (PST) kuvakkeiden muodot kupu ja kolmio voidaan liittää myös pystyviivan ympärille rakentuvan aseen merkkiin, jolloin saadaan merkittyä vastaavasti IT-tai PST-ase. Alla muutamia esimerkkejä (SML: 51 ja 57) ilmatorjunta-aseista (ylärivi) ja muodollisesti vastaavista panssarintorjunta-aseista (alarivi):

Poikkiviivojen määrä (nollasta kolmeen) ilmaisee aseen järeyttä, ohjusten tapauksessa kantomatkaa, ja lisätietoteksti yksilöi aseen tyypin. Yksinkertaisella kärjellä varustettu nuoli merkitsee kivääri- tai automaattiasetta, kaksinkertaisella kärjellä varustettu rakettiasetta; pystyviiva, jonka vieressä on kaksi samansuuntaista lyhyempää viivaa (ikään kuin tykin pyörät), kuvaa kanuunaa tai suora-ammuntatykkiä; oikenpuoleisen sarakkeen vaikeasti kuvailtava pyöreäkärkinen muoto kuvaa ohjusta.

Yllä olevien merkkien tarkoittamat ilmatorjunta-aseet (ylärivi) ovat ilmatorjuntakonekivääri 12.7 ITKK 96, ilmatorjuntatykki 23 ITK 61 ("Sergei") ja ilmatorjuntaohjus ITO-86 ("Igla"); panssarintorjunta-aseet (alarivi) ovat raskas kertasinko 112 RSKES APILAS, panssarintorjuntatykki (tarkempi yksilöinti ei käy merkistä ilmi) ja panssarintorjuntaohjusjärjestelmä PSTOHJ 83 M (tunnetaan valmistusmaassaan Yhdysvalloissa nimellä BGM-71 TOW).

Jos ilmatorjuntakonekiväärin merkistä poistettaisiin ilmatorjunnan kupu (ja tietenkin kaliiperiin viittaava yksilöivä teksti), olisi kyseessä kevyen konekiväärin merkki; jos vielä toinen vaakaviiva poistettaisiin, olisi jäljellä rynnäkkökiväärin merkki, mutta jos poikkiviivojen määrä lisättäisiin kolmeen, merkitsisi merkki raskasta konekivääriä, joka on kuitenkin yhtä järeä kuin ilmatorjuntakonekivääri. Kolmen poikkiviivan jalkaväen ase vastaa siis järeydessä  kahden viivan ilmatorjunta-asetta.

Aseen merkki voi myös toimia kuvakkeena ja olla siten osa joukon merkkiä esimerkiksi seuraavasti:

Tässä merkityt joukot ovat raskassinkoryhmä, ilmatorjuntaohjuspatteri ja panssarintorjuntaohjuskomppania. 'Panssarintorjunta' tulee ilmaistua kahdesti, sekä kuvakkena toimivan asemerkin tyvessä että erillisenä kuvakkeenaan (kolmio). Ilmatorjuntaohjuspatterissa kehyksen alareunan kattava kaari sen sijaan ei ole osa asemerkkiä, vaan on normaali ilmatorjunnan kuvake ja vastaa siten PST-joukkojen kolmiota. Merkintä 96 tarkentaa ilmatorjuntaohjuskaluston olevan venäläisvalmisteinen, nyt jo käytöstä poistumassa oleva ITO 96 BUK M1.

Näiden merkkien rakenne herättää muutamia kysymyksiä. Vertailun vuoksi alla muutama ohjesäännössä tavattava merkki:

Merkitykset ovat 'kranaattikonekiväärijoukkue 40 mm kalustolla' (SML: 50), 'kevyt kranaatinheitinjoukkue' ja 'tulijaos' (SML: 31). Näissä kuvakkeena on pelkästään asiaankuuluvan aseen merkki ilman aselajin kuvaketta, mikä esim. tulijaoksen tapauksessa herättää kysymyksen, voisiko tykistön kuvaketta ● käyttää tässä yhteydessä samassa merkityksessä, sillä tykistössä muiden alojen jaokset merkitään joka tapauksessa omilla kuvakkeillaan. (Sivuhuomiona on myös sanottava, että toisin kuin yllä olevassa kuvassa, kevyen 40 mm kranaattikonekiväärin merkissä on SML:n sivuilla 24 ja 51 yksi poikkiviiva.) Näiden perusteella voisi ajatella, että esimerkiksi ylempänä kuvatun ilmatorjuntaohjuspatterin voisi merkitä myös sijoittamalla aseen merkin joukon kehykseen joko yksin tai raskassinkoryhmän ja panssarintorjuntohjuskomppanian analogian mukaisesti aselajikuvakkeen kanssa, jolloin kaikki alla olevat merkit merkitsisivät samaa:

(Minulle on epäselvää, miksi vasemmanpuolimmaisesta puuttuu pystyviiva. Asteriskilla merkityt merkit ovat hypoteettisia.) Kaluston tarkempi tunniste sijoitetaan joka tapauksessa joukon lisätiedoksi eikä kuvakkeeseen. Rakenteellisista eroista huolimatta kaikki merkit tarkoittaisivat kuitenkin yksiselitteisesti samaa asiaa: perusyksikköä, tässä tapauksessa patteria, jonka aseistus on pitkän kantaman ilmatorjuntaohjus (96). Kuten muissakin kielijärjestelmissä, esiintyy sotilasmerkistössäkin eräänlaista horjuvuutta ja redundanssia. Esimerkiksi tykistössä on muutamia merkkejä, joiden kuvakkeet eivät välttämättä ole pääteltävissä edellä esitetystä, vaikka kaikki niiden elementit ovatkin tuttuja:

Vasemmanpuoleisessa on tykistön ● ja sen päällä rakettiaseen merkin "kärki". Kyseessä ei siis ole tykistön alikersanttipatteri vaan raskas raketinheitinpatteri (SML: 53). (Koska on olemassa myös kevyitä raketinheittimiä, olisi mielenkiintoista tietää, onko merkki samanlainen ja tehdäänkö tarkempi yksilöinti tosiasiassa lisämerkinnällä.) Oikeanpuoleisen merkin tapauksessa on tietenkin mahdotonta tietää, mihin kuvakkeiden vakioituihin merkityksiin verrattuna mielivaltainen lisätietomerkintä T viittaa: tässä tapauksessa se merkitsee 'tykistöä', ja merkki kokonaisuudessaan 'tykistöohjuspatteria' (SML: 53). Sotilasmerkistön käytön osalta "kielenhuollon" ylin auktoriteetti ovat tietenkin niiden käytöstä annetut käskyt ja määräykset.

Taktiset merkit käytännössä.

Yllä olevassa kuvassa Puolustusvoimien "Maavoimien uudistettu taistelutapa" -videolta näkyy esimerkki siitä, miltä taktiset merkit näyttävät taistelun johtamiseen käytetyssä tietojärjestelmässä. Yhdellä ja kahdella pystyviivalla merkityt siniset rajat kuvaavat komppanian ja pataljoonan vastuualueiden rajoja, punaiset nuolet vihollisen hyökkäyssuuntaa. Kyseisellä videolla näkyy myös hyvin merkkien käytön periaate:

"Sotilasmerkistö on tarkoitettu puolustushallinnon ja rajavartiolaitoksen sisäiseen käyttöön sekä kansainväliseen sotilaalliseen yhteistoimintaan. Taktisten merkkien, kuvioiden ja sotilaslyhenteiden käyttöä ulkopuolisille jaettavissa esitteissä ja muissa julkaisuissa tulee välttää, ellei niiden merkitys ole täysin yksiselitteinen." (SML: 10)

Tämän periaatteen nojalla kohtausten välillä nähtävissä karttakuvissa joukkojen liikkeistä käytetään taktisten merkkien sijaan suomalaisia koulutushaaramerkkejä muistuttavia ikoneita.

Käsittelin tässä kirjoituksessa sotilasmerkistöä muutamia alkupään huomioita lukuun ottamatta puhtaasti synkronisesta näkökulmasta: merkkien kehityksen historialliseen ulottuvuuteen saatan perehtyä joskus myöhemmin, mikäli saan tarvittavaa materiaalia käsiini.