keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Mikael Agricola heinäkuusta

Heinäkuu on jo pitkällä, mutta vielä ei ole myöhäistä tutustua Agricolan neuvoihin:
Heijnekw sen oppin anda.
ettes wictatten Nittulle canna.
Ele kylue / eli szonda löö.
ele tee silloin haureus töö.
Wni ia hercku welte mös.
nijn sine terwen pyszyt töös.
Telle kwlla eij pide (ninquin se mestari
Rasis sano) purgats otettaman eli weke-
we ioma / Haureus ia palio wni on weltetä-
pe coua roca / ia paistettu liha on wahin-
golinen, Saluia / Ruta / ia Mercke nautitze.
'Heinäkuu sen opin antaa, / että viikate (vai sirppi?) niitylle kanna. / Älä kylve tai suonta lyö, / älä tee silloin haureustyötä. / Uni ja herkku vältä myös, / niin sinä terveenä pysyt työssä. / Tällä kuulla ei pidä (niin kuin mestari Rasis sanoo) ulostuslääkettä ottaa tai väkevää juomaa. Haureus ja paljo uni on vältettävä, kova ruoka ja paistettu liha on vahingollista. Salviaa, tuoksuruutaa ja sellerinjuurta nauti.'

On periaatteessa mahdollista, että Niittu ei ole /niittu/ eli vaihtoehtoinen muoto sanasta niitty (joka esiintyy Agricolalla genetiivimuodossa Nijttyn), vaan /niittuu/ eli UU-johdos supistumaverbistä niittää. Heinäkuussa leikattiin heinä eläimiä varten, joten Agricola kehottaa viemään asiaankuuluvan työkalun (oletan, että ensimmäinen t sanassa wictatten on painovirhe) niitylle (tai niittuulle). Elonkorjuu aloitettiin heinäkuun lopussa tai elokuun alussa.

Agricola käyttää jo aiemmin tavatun verbin nautia ohella muotoa nautita, joka taipuu kuten hallita. Muoto nautitze /nautitse/ on siis yksinkertaisesti imperatiivi. Partisiippi weltetäpe 'vältettävä' on muodostettu -pA-päätteellä, joka esiintyy Agricolalla rinnakkain nykykielestä tutun -vA-päätteen ohella. Nykykielessä esiintyvät fossiloituneet käypä ja (kaikki)voipa.

Purgats 'ulostuslääke' on laina saksan sanasta PurgatsPurganz < lat. purgans 'puhdistava'. Mercke /märkkä/ viitannee sellerin juureen, ensi kuussa tavattava appium sellerin maanpäälliseen osaan (Häkkinen & Lempiäinen 2007, 84).

Rasis eli Muhammad ibn Zakariyā Rāzī (865 - 925) oli persialainen muslimioppinut, jonka kirjallinen tuotanto käsittelee lääketiedettä, alkemiaa ja filosofiaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti