maanantai 10. heinäkuuta 2017

Reskasta, osa 2

Edellisen Reskaa käsittelevän kirjoituksen jälkeen on paljastunut lisätietoa sekä Backuksesta että Reskan identifikaatiosta 1920-luvun lopulla.

Eräs kommentaattori toi esille, että Backus saattaisi olle Backmanin ravintola, joka toimi Säästöpankin talon (Raatihuoneenkatu 17) toisessa kerroksessa. Vastasin, että ainakin Backman & Tyrylä O/Y on ollut kaupparekisterissä vasta 11.3.1930 alkaen, ja kyseinen talokin on rakennettu vasta 1929. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö Backman olisi voinut toimia ravintola-alalla aiemminkin. Ainakin nimi vaikuttaisi olevan toistaiseksi todennäköisin etymoni.

Joka tapauksessa Jazztyttö kirjoittaa 23.5.1927 (tai oikeastaan yöllä seuraavan päivän puolella):
½ 9 tiden kommo Hilkka och jag från Kauppakoulu och när vi gingo förbi Kirkkopuisto så sågo vi att de sutto där. Vi gick nedför reskan och förbi Panu till "Backus", sedan vände vi om oss och sågo att Steni och Hocku kommo nedåt Rådhusgatan.
(Lihavoinnit minun.)

Tämän perusteella vaikuttaisi vahvasti siltä, että Reska olisi vielä 1927 ollut Hallituskadun (entisen Residenssikadun) eikä Raatihuoneenkadun nimitys. Alla olevaan karttaan (karttapohja lainattu Lydiasta) olen merkinnyt tyttöjen reitin tekstissä mainittuine, numeroituine kiintopisteineen:



Kauppakoulu on sijainnut yhteensä kolmessa eri osoitteessa, jotka ovat Raatihuoneenkatu 6 sekä Birger Jaarlin katu 6 ja 2. Kysyin näiden muuttojen ajankohdista Hämeenlinnan kaupunginmuseosta, mutten ole toistaiseksi saanut vastausta. Lähden siitä oletuksesta, että Kauppakoulu sijaitsi tuolloin Birger Jaarlin kadulla (1, molemmat vaihdoehdot merkitty), josta tytöt tulevat Hallituskadulle Rauhankatua pitkin (myös Kirkkokatu eli nykynen Linnankatu on mahdollinen). Tytöt kävelevät Hallituskatua länteen Kirkkopuiston ohi, jossa he näkevät poikien istuvan (2). He jatkavat "pitkin Reskaa" (3) eli Hallituskatua torin pohjoispuolella ja siitä elokuvateatteri Panun ohi (4). (Elokuvateatteri sijaitsi Kansallisosakepankin talossa eli Raatihuoneenkadun ja Linnankadun eli nykyisen Sibeliuksenkadun kulmassa; konjunktio och mahdollistaa sen, että Panu ei välttämättä sijaitse Reskan varrella.) Tytöt jatkavat "kohti Backusta", kääntyvät ympäri (5) ja näkevät poikien tulevan pitkin Raatihuoneenkatua. Sanan Rådhusgatan käyttö tässä tukee oletusta, että Reska on eri katu.

Tämän perusteella toistaiseksi tunnistamaton "Backus" vaikuttaisi sijainneen Raatihuoneenkadulla torin länsipuolella eli nykyisellä kävelykadulla.

2 kommenttia:

  1. Arvoisa blogisti, täytyy myönnellä, että mitä todennäköisimmin olette erinomaisen oikeasaa siinä, että Raatihuoneenkatu ei ole alkuperäinen Reska.
    Itselläni on ollut sellainen harhainen käsitys, että nykyinen Hallituskatu olisi ollut aiemmin nimeltään Regeringsgtatan. Vaan kun katsoo esim. vuoden 1841 kartaa, niin kadun nimi onkin Residence gatan eli tietenkin lyhennettynä Reska, ja g tulee hämäläisen suussa muotoon k, sehän on itsestään selvä.
    Samassa kartassa on vielä kortteli 15, eli Suurtorilta länteen oleva kortteli kovin vehreä. Siinä sitä oli paikaa ravintelille tai juottolalla, jossa bakkanaaleja voitaisiin järjestää.
    Kiitos mielenkiintoisesta blogista ja olisi mielenkiintoista tietää milloin ja missä yhteydessä Reska muutti Hallituskadulta Raatihuoneenkadulle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reska voi olla peräisin ruotsinkielisestä tai suomenkielisestä nimestä (Residenssikatu), mutta pitäisin virastokieleltä kalskahtavaa tavulyhennettä epätodennäköisenä. (En sinänsä pitäisi mahdottomana venäjän шка-liitteenkään vaikutusta.)

      Toistaiseksi tiedämme, että Reska-nimeä on käytetty Hallituskadusta vielä 1927. Häme-Wikin tarjoaman (muisti)tiedon mukaan Raatihuoneenkatua on kutsuttu Reskaksi viimeistään 1950-luvulla. Ehkä tuo neljännesvuosisadan mittainen väli saadaan vielä kurottua umpeen, jos ja kun lisätietoa ilmenee.

      Tarkoitukseni on jossain välissä ehtiä lukemaan vuoden 1927 sanomalehtiä, joista varmasti löytyisi "Backuksen" mainoksia.

      Poista