Olin viime viikolla Ritarihuoneella ja käytin tilaisuuden hyväkseni taltioidakseni siellä näkemiäni latinankielisiä kirjoituksia. Periaatteessa tämä kirjoitus siis jatkaa Helsingin latinankielisiä piirtokirjoituksia käsittelevää sarjaa.
Tultaessa pääovesta sisään aulan vasemmalla seinällä näkyy seuraava kirjoitus:
Noustaessa aulan perällä olevia portaita ylös on välikerroksessa jääkäriliikkeeseen osallistuneiden aatelisten muistolaatta, jossa on seuraava latinankielinen teksti:
Laattaan jäljennetty jääkärimerkki, joka jaettiin suurimmalle osalle Saksassa koulutetuista jääkäreistä "Suomen naisten" nimissä, oli naiskagaalin aktivistien Elin Malinin ja Elin Nylanderin keksintö. Jääkärimerkin pohjana on rautaristiä muistuttava mantuanristi, jonka ympärillä on seppele ja keskellä numero 27, joka viittaa suomalaisista vapaaehtoisista koottuun Preussin kuninkaalliseen jääkäripataljoona nro 27:ään. Numeroiden muodosta johtuen merkkiä näkee toisinaan asetettuna ylösalaisin.
Jääkärilaattoja vastapäätä on kuningas Kustaa II Aadolfin rintakuva, jonka jalustassa lukee kuninkaan nimi latinisoidussa muodossaan:
Portaiden yläpäässä on kolme eri sotien muistolaattaa, joista vasemmanpuolimmaiseen on kaiverrattu seuraava latinankielinen otsikko:
Oikeanpuolimmaisen taulun otsikko on:
Portaikon ja istuntosalin välisen valiokuntahuoneen länsiseinällä on Robert Wilhelm Ekmanin maalaus, jonka kehyksen alaosassa olevasta laatasta käy ilmi maalauksessa kuvattu tapahtuma:
Samaisen huoneen eteläseinältä löytyy kuparipiirrokset Tukholman ritarihuoneesta nähtynä kahdesta eri suunnasta. Piirrosten otsikot ovat:
Muutama sana ortografiasta lienee paikallaan. Suuraakkosilla latinaa kirjoitettaessa käytetään u-kirjaimena joko vanhempaa V-muotoa tai U:ta. Nykyään latinaa kirjoitettaessa on tapana erottaa vokaalinen u konsonanttisesta v:stä (paitsi qu- tai ngu-yhdistelmissä), mutta i:n ja j:n tapauksessa vastaavaa eroa ei enää tehdä, vaan molemmissa tapauksissa käytetään i-kirjainta. Alempi yllä olevista otsikoista vastaa siis nykykäytäntöä ſ-kirjainta lukuun ottamatta.
Istuntosalin seiniltä löytyvissä aatelissukujen vaakunoissa on latinankielisiä vaalilauseita, joita en yrittänyt kerätä, mutta niitä voi halutessaan etsiä täältä.
Loppukevennykseksi sopinee pieni aatelistarina. 1600-luvun alussa ylempänä mainitun Kustaa II Aadolfin isä, kuningas Kaarle IX kamppaili Puolan kuninkaan Sigismund III:n kanssa paitsi Ruotsin kruunusta, myös Liivinmaan hallinnasta. Syyskuussa 1605 käydyssä, ruotsalaisille tuhoisassa Kirkholman taistelussa Kaarle IX menetti hevosensa, mutta ratsumestari Henrik Wrede antoi hänelle omansa, mikä johti kuninkaan pelastumiseen Wreden itsensä jäädessä vihollisen ratsuväen jalkoihin. Kiitollinen kuningas palkitsi Wreden postuumisti vapaaherran arvolla ja läänityksellä Elimäestä. Mika Waltarin romaanissa Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939) ja tähän perustuvassa elokuvassa Kaasua, komisario Palmu (1961) tarina on lainattu Kurt Kuurnan ("af Kurström") esi-isän aateloinnin syyksi. Mainittakoon myös, että Henrik Wreden pojanpojanpojan mukaan on nimetty bastioni Suomenlinnan Susisaaressa.
Tultaessa pääovesta sisään aulan vasemmalla seinällä näkyy seuraava kirjoitus:
G·TH CHIEWITZ'Georg Theodor Chiewitz rakensi tämän talon.' Teksti on maalattu mainitun ruotsalaissyntyisen turkulaisarkkitehdin muotokuvan ympärille, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.
HANC DOMUM AEDIFICAVIT
PRO GLORIA ET PATRIA'Kunnian ja isänmaan puolesta; teot ovat parempia kuin sanat.' Nämä rivit voi lukea joko yhteen ('teot isänmaan ja kunnian puolesta' jne.) tai erikseen. Kaiverruksessa on hieman erikoinen virhe, sillä yksikön ablatiivin meliore sijaan siinä tulisi tietenkin olla monikon nominatiivi meliora, missä muodossa lause löytyy myös erään harvinaisen aktivistimitalin taustapuolelta. (Teksti olisi teoriassa mahdollista lukea kaiverretussa muodossaan merkitsemään 'sanoilla paremmaksi tehdyn isänmaan ja kunnian puolesta', mutta on vaikea kuvitella, että tämä olisi ollut tarkoitus.)
FACTA DICTIS MELIORE
 |
| E:n poikkiviivat erottuvat kuvassa heikohkosti. |
Laattaan jäljennetty jääkärimerkki, joka jaettiin suurimmalle osalle Saksassa koulutetuista jääkäreistä "Suomen naisten" nimissä, oli naiskagaalin aktivistien Elin Malinin ja Elin Nylanderin keksintö. Jääkärimerkin pohjana on rautaristiä muistuttava mantuanristi, jonka ympärillä on seppele ja keskellä numero 27, joka viittaa suomalaisista vapaaehtoisista koottuun Preussin kuninkaalliseen jääkäripataljoona nro 27:ään. Numeroiden muodosta johtuen merkkiä näkee toisinaan asetettuna ylösalaisin.
Jääkärilaattoja vastapäätä on kuningas Kustaa II Aadolfin rintakuva, jonka jalustassa lukee kuninkaan nimi latinisoidussa muodossaan:
GUSTAVUS'Kustaa II Aadolf.' Nimet Kustaa ja Aadolf ovat germaanista alkuperää, ja niiden latinannokset on tehty lisäämällä niihin us-pääte. Vastaavaa tehdään nykyäänkin, esimerkiksi liettuankielinen muoto kyseisestä nimestä on Gustavas II Adolfas. "Gustavus II Adolphus" mainitaan myös maapäiväobeliskissa Helsingin Vanhassakaupungissa.
II
ADOLPHUS
Portaiden yläpäässä on kolme eri sotien muistolaattaa, joista vasemmanpuolimmaiseen on kaiverrattu seuraava latinankielinen otsikko:
PRO PATRIA DIMICANTES'Isänmaan puolesta kamppaillessaan vuosina 1941 - 1944 kaatuivat.' Taulu sisältää siis jatkosodassa kaatuneet aateliset. Keskimmäisessä taulussa lukee:
ANNIS MXCXLI-MCMXLIV
MORTEM OCCUBUERUNT
PRO LIBERTATE PATRIAE ANNO MCMXVIII'Isänmaan vapauden puolesta vuonna 1918 kaatuivat taistellessa / tapettiin aseettomina.' Nimet on jaettu kahteen sarakkeeseen, joiden otsikoista käy ilmi, kuolivatko henkilöt sisällissodan taisteluissa vai terrorin uhreina. Jälkimmäisen luettelon ensimmäinen nimi on Alexander Aminoff (1888 - 1918), jonka punakaartilaiset tappoivat Pekkalan kartanossa Ruovedellä.
PUGNANTES CECIDERUNT
INERMES NECATI
Oikeanpuolimmaisen taulun otsikko on:
VITAM DEDERUNT PRO LIBERTATE PATRIAE'Elämänsä antoivat isänmaan vapauden puolesta vuosina 1939 - 1940.' Kyseessä on siis talvisodassa kaatuneiden luettelo. Minulle toistaiseksi epäselvistä syistä alimpana muista erillään on seuraava nimi:
ANNIS MCMXXXIX-MCMXL
GUSTAFSSON · KNUT ALEXANDER'Gustafsson, Knut Alexander, aateliston vartija ja auttaja.'
CUSTOS ET ADIUTOR NOBILITATIS
Portaikon ja istuntosalin välisen valiokuntahuoneen länsiseinällä on Robert Wilhelm Ekmanin maalaus, jonka kehyksen alaosassa olevasta laatasta käy ilmi maalauksessa kuvattu tapahtuma:
MAGNUS DUX FINLANDIAE'Suomen suuriruhtinas, keisari Aleksanteri II tervehtii Suomen säätyjä avatessaan valtiopäivät syyskuun 18. päivänä vuonna 1863.' Mainitut valtiopäivät olivat järjestyksessä toiset Suomen suuriruhtinaskunnassa.
IMPERATOR ALEXANDER II
ORDINES FINLANDIAE SALUTAT
CONCILIUM POPULI AUSPICANS
DIE 18 · SEPT · A · 1863
Samaisen huoneen eteläseinältä löytyy kuparipiirrokset Tukholman ritarihuoneesta nähtynä kahdesta eri suunnasta. Piirrosten otsikot ovat:
PALATIVM ORDINIS EQVESTRIS,'Ritarisäädyn palatsi Mäler-järven suuntaan; ritarisäädyn palatsi kaupungin suuntaan.' Kiinnostavana yksityiskohtana mainittakoon, että Tukholman ritarihuone on pienempi kuin Helsingin.
Lacum Mäler verſus,
PALATIUM ORDINIS EQUESTRIS Urbem verſus
Muutama sana ortografiasta lienee paikallaan. Suuraakkosilla latinaa kirjoitettaessa käytetään u-kirjaimena joko vanhempaa V-muotoa tai U:ta. Nykyään latinaa kirjoitettaessa on tapana erottaa vokaalinen u konsonanttisesta v:stä (paitsi qu- tai ngu-yhdistelmissä), mutta i:n ja j:n tapauksessa vastaavaa eroa ei enää tehdä, vaan molemmissa tapauksissa käytetään i-kirjainta. Alempi yllä olevista otsikoista vastaa siis nykykäytäntöä ſ-kirjainta lukuun ottamatta.
Istuntosalin seiniltä löytyvissä aatelissukujen vaakunoissa on latinankielisiä vaalilauseita, joita en yrittänyt kerätä, mutta niitä voi halutessaan etsiä täältä.
Loppukevennykseksi sopinee pieni aatelistarina. 1600-luvun alussa ylempänä mainitun Kustaa II Aadolfin isä, kuningas Kaarle IX kamppaili Puolan kuninkaan Sigismund III:n kanssa paitsi Ruotsin kruunusta, myös Liivinmaan hallinnasta. Syyskuussa 1605 käydyssä, ruotsalaisille tuhoisassa Kirkholman taistelussa Kaarle IX menetti hevosensa, mutta ratsumestari Henrik Wrede antoi hänelle omansa, mikä johti kuninkaan pelastumiseen Wreden itsensä jäädessä vihollisen ratsuväen jalkoihin. Kiitollinen kuningas palkitsi Wreden postuumisti vapaaherran arvolla ja läänityksellä Elimäestä. Mika Waltarin romaanissa Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939) ja tähän perustuvassa elokuvassa Kaasua, komisario Palmu (1961) tarina on lainattu Kurt Kuurnan ("af Kurström") esi-isän aateloinnin syyksi. Mainittakoon myös, että Henrik Wreden pojanpojanpojan mukaan on nimetty bastioni Suomenlinnan Susisaaressa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti