tag:blogger.com,1999:blog-8595251345215521274.post1218486726985111596..comments2024-02-23T14:33:04.409+02:00Comments on Filologogrammata: Toisenlainen taulukko, osa 2Antti Ijäshttp://www.blogger.com/profile/11441355451755177890noreply@blogger.comBlogger11125tag:blogger.com,1999:blog-8595251345215521274.post-53943270020987362602014-11-25T13:41:45.571+02:002014-11-25T13:41:45.571+02:00Kirjoitin näemmä ylempänä vähän laveasti viitatess...Kirjoitin näemmä ylempänä vähän laveasti viitatessani ensisijaisesti vahvoihin neutreihin, joita <i>*jexwlan</i> edustaa, ja joiden pl. NA pääte on muinaisenglannissa (vahvojen feminiinien vastaavan sg. N päätteen tapaan) kadonnut painavien tavujen perästä ja skandinaavissa kaikissa tapauksissa jättäen toisinaan jälkeensä u-umlautin tai diftongisaation. Muinaisnorjan muoto <i>augu</i> on oikeastaan kummallisempi kuin ruotsin <i>ögon</i> tai muinaisruotsin <i>øghon</i>, joka gootin ja muinaisenglannin muotojen pl. NA <i>augona</i> ja <i>ēagan</i> tapaan sisältää heikkojen neutrien <i>n</i>-tunnuksen tunnistettavassa muodossa. Rekonstruoitu pl. NA on <i>*augōnō</i> (Ringe), jossa olisi potentiaalia muodon <i>augu</i> <i>u</i>-päätteelle ihan <i>*ōn</i>-tunnuksen vokaalinkin puolesta; pitänee siis tarkistaa, mitä historiallisessa kieliopissa sanotaan. Periaatteessa taivutustyyppi vastaa latinan <i>nomen</i>-tyyppiä, ja kyse on siis monikosta. Gootissa duaali näkyy vain verbitaivutuksessa ja persoonapronomineissa.Antti Ijäshttps://www.blogger.com/profile/11441355451755177890noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8595251345215521274.post-35790063093849097062014-11-24T22:57:03.964+02:002014-11-24T22:57:03.964+02:00En ole riittävästi pohtinut juhlien nimitysten syv...En ole riittävästi pohtinut juhlien nimitysten syvää olemusta, mutta ehkäpä kirjoitat niistä joskus! Kyllähän monikkoja riittää niin paljon kuin jaksaa luetella, esimerkiksi <i>pidot</i> ja <i>kemut</i>, latinassa <i>lūdī</i> ja <i>fēriae</i>. Lienet aivan oikeassa, että juhlien monipäiväinen kesto auttaa semanttisesti ymmärtämään syitä monikon käytölle.<br /><br />Ikäväkseni en ole germanisti enkä muinaisnorjan opinnoissani ole päässyt vielä alkua pidemmälle, mutta <b>Michael Barnesin</b> kieliopissa heikkojen neutrien taivutuksesta annetaan esimerkkinä silmä-sanan paradigma: sg. NAGD <i>auga</i>, pl. NA <i>augu</i>, G <i>augna</i>, D <i>augum</i>. Tässä tietenkin odottaisi duaalia, mutta muinaisnorjassa sitä ei ole, eikä kai edes vanhassa gootissa, mutta muinaisenglannissa ymmärtääkseni on, joskin marginaalisena.<br /><br />Selittyisivätkö nykyruotsin näkökulmasta merkilliset <i>öron</i> ja <i>ögon</i> kivettyneinä duaaleina? Uusmaalaiset paikannimet <i><b>Bodom</b>injärvi</i>, <i>Östersundom</i> ja <i>Västersundom</i> taas ovat selvästi vanhoja monikon datiiveja, ehkä myös <i>Mörskom</i>, ellei se sitten ole analoginen muodostelma suomesta (<i>Myrskylä</i>).Timonoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8595251345215521274.post-33696106621250844522014-11-24T15:40:16.891+02:002014-11-24T15:40:16.891+02:00Neutrin monikon nominatiivi-akkusatiivin pääte on ...Neutrin monikon nominatiivi-akkusatiivin pääte on tosin skandinaviskassa pudonnut pois jo varhain, joten <i>joulun</i> loppuvokaali ei näyttäisi oikein selittyvän ainakaan millään ruotsin muodolla. Muinaisskandinaavisissa yhdyssanoissa esiintyvä <i>jóla-</i> on monikon genetiivi.<br /><br />Pitänee paneutua juhlapäivien nimityksiin tarkemmin. Anglosakseilla joulukuu oli <i>ǣrra geōla</i> ja tammikuu <i>æftera geōla</i> (joissa <i>geola</i> on heikko maskuliini), ja gooteilla marraskuu oli <i>fruma Jiuleis</i> (josta taulukon Jiuleis on napattu), mikä saattaa liittyä juhlan nimen monikollisuuteen. Pääsyy on varmaan se, että itse juhla oli useampipäiväinen. Mieleen tulevat kyllä myös latinan- ja kreikankieliset juhlapäivien nimet kuten <i>saturnalia</i> ja <i>Παναθήναια</i>.Antti Ijäshttps://www.blogger.com/profile/11441355451755177890noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8595251345215521274.post-61481601479837044042014-11-24T15:18:19.529+02:002014-11-24T15:18:19.529+02:00Kuten ylempänä mainittu porc, myös cochon voi viit...Kuten ylempänä mainittu <i>porc</i>, myös <i>cochon</i> voi viitata sekä lihaan (tosin harvemmin) että elävään eläimeen. "Kuohittu nautauros" on suomeksi yleensä <i>härkä</i>, joka ranskan sanan <i>bœuf</i> tapaan merkitsee sekä elävää eläintä että lihaa, vaikka kaikki <i>bœuf</i> ei välttämättä olekaan härkää. Englannin kautta sana (tai oikeastaan sen esimuoto) on tunnetusti päätynyt myös ruotsiin ja lopulta suomeen muuttuneessa merkityksessä (<i>pihvi</i>).Antti Ijäshttps://www.blogger.com/profile/11441355451755177890noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8595251345215521274.post-58841311358983775322014-11-23T23:04:51.774+02:002014-11-23T23:04:51.774+02:00Hups! Kaamea moka minulta, mutta aivan totta, u-pä...Hups! Kaamea moka minulta, mutta aivan totta, <i>u</i>-pääte on myös heikkojen neutrien monikon nominatiivi-akkusatiivissa, mistä infantiili kömmähdykseni johtui. Mielenkiintoista, että se on <i>plūrāle tantum</i> -sana; lieneekö yleistä germaanisissa juhliennimissä?<br /><br />Suomessa kristilliset vuotuisjuhlat ovat yleensä yksikköjä (pääsiäinen, juhannus), monta kertaa vuodessa toistuvat monikkoja (häät, kastajaiset). Näin ero ainakin on tavattu selittää, tiedä sitten häntä. Lakkiaiset on teoriassa vuotuisjuhla (nykymaailmassa toisin), mutta se voisi olla monikollinen analogisesti.Timonoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8595251345215521274.post-63103349643437034202014-11-23T22:25:20.664+02:002014-11-23T22:25:20.664+02:00Ranskassa tuntuisi olevan kymmeniä nimityksiä eri ...Ranskassa tuntuisi olevan kymmeniä nimityksiä eri ikäisille kotieläimille ja sikakin taitaa olla cochon, boeuf on wikipedian mukaan kuohittu nautauros. pikakokkinoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8595251345215521274.post-33100498451648989892014-11-23T20:08:59.062+02:002014-11-23T20:08:59.062+02:00Kiitos täydennyksestä! Tämän taulukon kontekstissa...Kiitos täydennyksestä! Tämän taulukon kontekstissa tulee tosin vastaan se ongelma, että <i>*jexwlan</i>, <i>geōhhol</i> ja <i>jól</i> (oikeastaan monikko) ovat neutreja.Antti Ijäshttps://www.blogger.com/profile/11441355451755177890noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8595251345215521274.post-56334598665829120272014-11-23T18:30:10.365+02:002014-11-23T18:30:10.365+02:00Germaanista kieltä puhuva alaluokka hoiti eläimiä ...Germaanista kieltä puhuva alaluokka hoiti eläimiä (pig, sheep), mutta normannivalloittajat herkuttelivat ranskankielisellä lihalla (porc, mouton).Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8595251345215521274.post-35940486975167246892014-11-23T11:40:35.892+02:002014-11-23T11:40:35.892+02:00Jokin aika sitten ajattelin kirjoittaa aiheesta, m...Jokin aika sitten ajattelin kirjoittaa aiheesta, mutta asia unohtui jostain syystä. Palaan siis asiaan myöhemmin, mutta ihan lyhyesti (ja menemättä yksityiskohtiin) sanottakoon, että eläinten nimityksillä "calf", "cow", "sheep" ja "pig" on kyllä lihavastineensa "veal", "beef", "mutton" ja "pork" englannissa, mutta ranskassa (josta englannin gastronomiset termit ovat peräisin) "veau", "bœuf", "mouton" ja "porc" merkitsevät sekä eläintä että lihaa, kuten myös saksan "Kalb", "Rind", "Lamm" ja "Schwein". Ehkä ranska ja saksakin ovat siis kovin nuoria sivistyskieliä? ;)<br /><br />Englannin "lamb" sekä ruotsin "lamm" ja "får" merkitsevät sekä eläintä että lihaa ("lammkött", "fårkött"). Itse kirjoituksen aiheeseen palatakseni ruotsin sanan "nötkött" alkuosa "nöt", joka sekin merkitsee myös eläintä, vastaa etymologisesti suomen sanaa "nauta".Antti Ijäshttps://www.blogger.com/profile/11441355451755177890noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8595251345215521274.post-25455889481769628792014-11-23T11:23:33.573+02:002014-11-23T11:23:33.573+02:00Suomessa on tunnetusti suuri joukko u-päätteisiä r...Suomessa on tunnetusti suuri joukko <i>u</i>-päätteisiä ruotsalaislainoja, joita listassasi edustavat <i>katu</i> ja <i>joulu</i>. Selvyyden vuoksi voitaneen lisätä, että tuo <i>u</i> edustaa feminiinistä yksikön obliikvitaivutusta ns. heikoilla feminiineillä. Lainauskontekstissa sanat siis kuultiin paljon useammin "taivutettuna" kuin nominatiivissa, joka tässä deklinaatiossa yleisimmin päättyi <i>a</i>:han (<i>gata</i>), mutta myös muuten (<i>jul</i>).Timonoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8595251345215521274.post-88397601968456042942014-11-22T23:02:22.062+02:002014-11-22T23:02:22.062+02:00Olisi mielenkiintoista tietää, miksi "lammas&...Olisi mielenkiintoista tietää, miksi "lammas" on suomessa sekä eläimen, että lihan nimi. Muissa kielissä näyttäisi olevan eri sana myös eri ikäisille elukoille ja eri sana lihalle, esim. englannin "lamb" ja "mutton" tai ruotsin "lamm" ja "får". Toki suomessa on karitsa, mutta sekin liha myydään yleensä lampaana. Ehkä suomi on niin nuori sivistyskieli, että kieleen ei ole muodostunut tarpeellista sanastoa ja puutteellisuuksista puhumista pidetään jonkinlaisena homosteluna. Anonymousnoreply@blogger.com